”Tästä tulisi todella tappava kierre" – Vantaan ex-kaupunginjohtaja Ritva Viljanen varoittaa kulttuuritukien vähentämistä pohtivia kuntia
Suomen Teatterit ry:n hallitus valitsi viime huhtikuussa uudeksi puheenjohtajakseen kaupunkineuvos Ritva Viljasen. Kuva: Liisa Takala
Suomalainen teatteri nykymuodossaan on vaarassa kadota ja se merkittävä uhkakuva kuntien elinvoimalle, huomauttaa Suomen Teatterit ry:n hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljanen.
Teatterialaa koettelevat valtiovarainministeriön kaavailemat leikkaukset, jotka ovat Viljasen mukaan poikkeukselliset.
Viljasella on taustallaan yli 40 vuoden ura julkishallinnossa, niin kuntapuolella kuin valtiollakin.
Hän toimi Vantaan kaupunginjohtajana vuosina 2018–2023.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Työuraltani en muista näin suuria kertaleikkauksia. Nämä ovat historiallisen suuret leikkaukset.
Valtiovarainministeriö esittää, että vakiintuneiden ammattiteattereiden rahoitus vähenisi jopa 13 prosenttia.
Säästöjä osattiin odottaa, mutta yllätys oli niiden mittaluokka. Näillä kulttuuriin kohdistetuilla säästöillä on iso vaikutus, Viljanen jatkaa.
Suomen Teatterit ry:n hallituksen puheenjohtaja huomauttaa Suomen poikkeuksellisen vahvasta ja koko maan kattavasta ammattiteattereiden verkostosta. Tästä suomalaisesta vahvuudesta ei kannata luopua, Viljanen jatkaa.
– Meillä on ammattiteattereita koko Suomen alueella, tämä on Euroopassa ainutlaatuista.
Valtio vetäytymässä
Kulttuuri ei ole ainoana ollut leikkausten kohteena.
– Kulttuurin lisäksi erityisesti sote-palvelut sekä sote-alan järjestö- ja yhteisötuet ovat olleet muita budjettimomentteja isoimpien leikkausten kohteina.
Erilaiset poliittiset painotukset kuuluvat asiaan, hän myöntää.
Viljanen valvoo nyt kulttuurialan etuja ja tässä roolissa hän korostaa myös rajat ylittäviä etuja.
– Toivotaan, että kunnat ja kaupungit eivät vähennä kulttuuritukia, kun valtio näyttäytyy vetäytyvän näin vahvasti kulttuurin tukemisesta.
Ammattiteattereista on kantautunut jo lisääntyvissä määrin viestejä, että säästöpaineissa toimivissa kunnissakin on halukkuutta leikata kulttuuripalveluista.
Jos valtion lisäksi kunnatkin leikkaavat reilusti kulttuurista, niin sitten voidaan jo paikoin olla sivistyksen suhteen mieron tiellä.
– Tästä tulisi todella tappava kierre.
Mieluummin Viljanen näkisi kuntien lisäävän tukea kulttuuriin tässä ajassa, mutta ainakin olisi syytä pyrkiä edes samaan kuin ennenkin.
Elinvoimatekijä
Sinällään Viljanen ymmärtää kyllä erilaiset pohdinnat talouden tasapainottamiseksi julkisella puolella. Monilla kunnillakin on vaikea taloustilanne.
Viljanen ei näe kulttuuria rahareikänä, vaan päinvastoin.
– Kulttuuri tuottaa kunnille muun muassa työllistäjänä. Toivoisin kuntien muistavan, mikä valtava elinvoimatekijä kulttuuri on.
Suuret leikkaukset teatterin, tanssin ja sirkuksen valtionosuusrahoitukseen tarkoittaisivat pahimmillaan useampien ammattiteattereiden alasajoa ja konkursseja.
”Nyt malttia”
Teatterit toimivat monesti alueensa vetonauloina, joten myös ravintola-, matkailu- ja kuljetuspalvelut hyötyvät teatteritoiminnasta.
– Teatterilipun ostajista yli 80 prosenttia käyttää myös muita kaupungissa tai kunnassa olevia palveluita tai ostaa muita tuotteita, Viljanen huomauttaa.
Eikä Viljanen ole luopunut toivosta senkään suhteen, etteikö Suomen hallitus saattaisi harkita uudestaan leikkaussuunnitelmiaan.
– Poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan nyt malttia ja viisautta pian alkaviin maan hallituksen budjettineuvotteluihin.
Viljasen mukana leikkaukset aiheuttavat teatterikentän näivettymistä ja lisääntyvää työttömyyttä, lasten- ja nuortenteatterin vähentymistä, suomalaisen näytelmäkirjallisuuden vaarantumista sekä kansainvälisen yhteistyön loppumista.
Lisää vuonna 2026
Nyt esitetyt leikkaukset ovat osa kehysriihessä päätettyä säästöpakettia, jossa linjattiin että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kohdistuu 50 miljoonan euron lisäleikkaukset vuonna 2025.
Tästä summasta valtiovarainministeriö on jyvittänyt 60 prosenttia leikattavaksi kulttuurista.
Kulttuurin osuus ministeriön koko budjetista on vain noin seitsemän prosenttia.
Hallitus kaavailee mittavia leikkauksia myös vuodelle 2026.
Lue myös:
