Jari Lindström selvittää asioita parantaakseen yli 55-vuotiaiden mahdollisuuksia työelämässä
Jari Lindström puhui työstään selvityshenkilönä Kuntaliiton järjestämässä Työllisyystiistai-tietoiskussa. Lindströmin työ ministeriön selvityshenkilönä kestää vuoden 2025 helmikuun loppuun asti. Kuva: Jouni Lampinen
Minkä takia ikäsyrjintää on?
Tätä kysymystä Jari Lindström on pohtinut. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten ajastaan Juha Sipilän hallituksen työ- ja oikeusministerinä.
Lindströmin mukaan ikäsyrjintää on tutkitusti ja kiistatta suomalaisessa työelämässä.
– Meillä ei ole siihen yksinkertaisesti varaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sitäkin Jari Lindström on miettinyt, miten osa-aikatyöt voisivat edistää parhaiten työllisyyttä Suomessa. Moni on sitä mieltä, että on parempi olla osa-aikatyössä kuin ei olisi ollenkaan työssä kiinni, Lindström tietää.
– Osa-aikatyön mahdollistaminen on joillekin paras vaihtoehto.
Tällaisten asioiden pohdinta on kuulunut tiiviisti Jari Lindströmin työkesään ja -syksyyn.
Hän on pohtinut ministeriön selvityshenkilönä, miten voidaan lisätä yli 55-vuotiaiden työllistymistä ja jatkaa heidän työuriaan työvoimapolitiikan keinoilla.
Kyseiseen selvitystyöhön hänet nimittivät sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja työministeri Arto Satonen (kok.).
Lindström lupaa, että hän ei ole lähtökohtaisesti tuottamassa lisäsääntelyä.
– Mieluummin olisi tarvetta purkaa sääntelyä kuin lisätä sitä.
Joustaminen on kahden kauppa
Selvitystyössään yli 55-vuotiaiden näkökulmista katsova Lindström on kiinnittänyt huomiota, miten työtunteja voidaan laskea tarkkaan tai keskittyä enemmän tehokkaaseen työaikaan.
– Olen sitä mieltä, että meillä on liian luterilainen käsitys, miten työtä mitataan.
Sekä työnantajan että työntekijän on osattava joustaa oikeissa kohdissa, jotta kokonaisuus toimii. Ei riitä, että vain toinen joustaa.
– Meillä on yhä enemmän tarvetta joustavalle työn tekemiselle ja sen mittaamiselle, Lindström kertoi Kuntaliiton järjestämässä Työllisyystiistai-tietoiskussa.
Jos työaikaan liittyvät asiat ovat niiden seurannasta lähtien sovittu mielekkäällä tavalla, se kannustaa jatkamaan työelämässä.
Siitäkin voi muistuttaa ihmisiä positiiviseen sävyyn, että yhä enenevissä määrin ihmisen työuraan mahtuu paljon erilaisia uria.
– Siihen on sopeuduttava yksilön ja yhteiskunnankin.
Toisin sanoen entistä harvemmin voi tehdä koko työuransa ajan aivan samaa työtä.
Elinikäisen oppimisen tärkeyttä onkin syytä korostaa, Lindström toteaa.
Tutkittua tietoa
Lindströmin selvitystyössä nostetaan esiin myös tarve tunnistaa jokaisen vahvuudet. Kaikista ei ole kaikkeen, eikä tarvitse ollakaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa etenevän selvitystyön keskeinen tarkoitus on, että Lindström antaa ehdotuksia, miten yli 55-vuotiaiden työllisyysnäkymiä voisi vahvistaa.
Ehdotuksia ei vedetä hatusta.
– Kaiken pitää perustua tutkittuun tietoon, Lindström painotti Työllisyystiistain aikana.
Se tiedetään jo esimerkiksi, että työelämässä jaksamisen kannalta keskeisiä asioita on useita.
Työntekijälle on tärkeää saada vaikuttaa siihen, miten hän työtä tekee. Toiseksi työntekijöille on tärkeää, että voi yhdistää työn ja vapaa-ajan itselleen mielekkäällä tavalla.
Kolmanneksi työssä jaksamista edistää, kun voi olla työssä osana sosiaalista ympäristöä.
Työn merkityksellisyyttä ja työssä jaksamista edistää siis moni asia.
– Myös palkka kuuluu sinne, mutta ei suinkaan ensimmäisenä.
Dataa on
Lindström painotti, miten Suomessa on valtava määrä dataa, johon on vaikea päästä käsiksi. Toisin sanoen olisi tärkeää saada paremmin työntekijöitä koskevaa tietoa käyttöön.
– Jotta voisimme tehdä parempia palveluita, Lindström kertoi esimerkkinä.
Tekoälystäkin olisi kasvavissa määrin hyötyä, jos käytettävissä olevaa tietoa olisi enemmän, Lindström näkee.
Lue myös:
