Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen rökittää mediaa ja poliitikkoja – huutia saavat myös monet kansalaiset, ruikutus sekä hyvinvointiyhteiskunnan itku
Kyösti Kakkonen puhuu kriittisesti politiikasta ja mediasta, mutta Piki-koira saa hellyyttä ja hyväksyntää senkin edestä. Kuva: Timo Seppäläinen
Remontoitu satavuotias pitsilinna kehystää keskustelua, kun puhumme Itä-Suomesta ja yhteiskunnan menosta kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kanssa.
Kakkonen-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja ja Tokmanni-halpakauppaketjun perustaja on pelastanut Savonlinnassa sijaitsevan arvorakennuksen, Rauhalinnan omin rahoin.
Yritysjohtaja, vaikuttaja ja kauppaneuvos jakaa aikansa Helsingin Bulevardin ja Itä-Suomen välillä.
Kakkonen on melkoinen ykkönen talous- ja mielipidevaikuttajana itäisessä Suomessa, erityisesti synnyin- ja kotiseudullaan Pohjois-Karjalassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Joensuussa on edelleen myös toinen koti.
Yritysjohtaja ei hempeile puheissaan ratkoessaan Suomen ja Itä-Suomen ongelmia. Söpöilyt hän jättää haastatteluhetkellä suloiselle koiralle, joka saa vaeltaa linnassa vapaasti.
– Minulla on ollut tuhansia työntekijöitä, mutta tämä pikkuinen ei tottele, nauraa Kakkonen ja kaappaa
Piki-koiran syliinsä, kun se ei kutsumalla onnistu.
Piki on Kakkosen vaimon Julianna Borsoksen rescue-koira, mutta pikkuinen Piki liikkuu paljon isäntänsä Kyöstin kanssa.
Vaimo Julianna on rahoitusalan ja pääomasijoittamisen ammattilainen.
Jos on bisnesvainu tuonut rahaa, on keräilijällä kiinnostusta myös taiteeseen. Siitä on osoituksena Rauhalinnan ohella ja ennen kaikkea upea design-kokoelma, josta yleisökin on päässyt nauttimaan niin Suomessa kuin maailmalla. Myös ooppera kuuluu elämään.
– Joka kesä olen käynyt oopperassa vuodesta 1983 lähtien. Noin 90 oopperaa on tullut katsottua.
Pehtoorin hoitama Rauhalinna tarjoaa täydellistä rauhaa, myös luonnonrauhaa ja turvallisuutta, jonka arvo on yhä korkeammalla.
– Täällä ainoastaan norpat häiritsee, naurahtaa Kakkonen ja osoittaa kädellään saimaannorppien asuinalueelle.
Vuonna 1900 valmistuneen Rauhalinnan suunnitteli ja rakennutti kenraalimajuri Nils Henrik Agaton Weckman hopeahääpäivälahjaksi vaimolleen. Kuva: Timo Seppäläinen
Itä-Suomen tulevaisuus?
Mutta millä Itä-Suomi saataisiin nousuun? Sitä on tarkoitus pohtia Kyösti Kakkosen kanssa tänään. Hetkeksi pitää kuitenkin asettua valokuvaan ryhdikkäästi ennen kuin päästään järjestämään yhteiskuntaa.
– Vaimo aina valittaa, jos istuu huonosti, että vähän voi skarpata, nauraa hyväntuulinen Kakkonen ja oikaisee ryhtiään.
Kakkonen kritisoi itäsuomalaisessa elämässä Kuopio-keskeisyyttä, sillä esimerkiksi teihin ei Kakkosen mukaan muualla panosteta. Lentojenkin kanssa on ongelmia.
– Tosiasia on, että meillä ei ole tarpeeksi vaikutusvaltaisia poliitikkoja.
Erityisesti Kakkosta ärsyttää Joensuun ja Helsingin välisen lentoreitin ontuminen. Sama ongelma on maakuntakentillä muuallakin Suomessa.
– Jo edellinen hallitus kiusasi meitä lentoasioilla.
Myös junaliikenteeseen hän toivoo nopeutta.
Kuppikuntia ja komiteoita
Kakkonen istuu sinisellä samettisohvallaan ja katselee ovista avautuvaa kaunista salia. Henkilökunta valmistelee seuraavien vieraiden tuloa.
Leppoisa olemus muuttuu teräväksi, kun kauppaneuvos kommentoi politiikkaa.
– Poliittiset puheet ovat olleet lähinnä lupauksia. Ihan huvittavia nämä teeskentely-yritykset, on komiteoita ja kuppikuntia, joilla pelataan aikaa. Höpöhöpöä. Tahtotilaa pitäisi olla ja siihen pitäisi korvamerkitä rahaa. Sitä tarvitaan valtiolta ja pitäisi käydä EU:n kukkarolla.
Kakkosta on vaikea vakuuttaa, että poliitikot olisivat hoitaneet kaikki hommansa.
– On kyse myös valtakunnallisesta turvallisuudesta. Jos jää tyhjiä alueita, niin se elämä tarkoittaa aina aktiivisuutta ja valvontaa.
Kyösti Kakkosen mielestä Suomessa pitäisi olla yli hallituskausien ulottuvaa vastuullista hallituspolitiikkaa.
– Että ei sitten heti seuraava hallitus kumoa edellisen päätöksiä.
Kakkonen analysoi politiikkaa myös tekijöiden kautta.
– Valitettavasti poliitikkojen päätöksentekokompetenssi on useimmiten äärimmäisen heikko. Olen huolissani siitä, että ehkä se laadukkain aines ei hakeudu politiikkaan.
Kriittinen Kakkonen korostaa sitä, että kaikilla tasoilla päätöksenteko on tärkeää. Kuntapoliitikkojen tulee hänen mukaansa olla itse aktiivisia ja keksiä kannustimia ja tukitoimia.
Poliitikkojen lisäksi huutia saavat myös monet kansalaiset, ruikutus sekä hyvinvointiyhteiskunnan itku.
Ammutaan ensin
Miksi hyviä poliitikkoja ei sitten nykyään löydy? Ainakin osasyyn Kakkonen löytää mediasta.
– Mediapeli on mennyt aika rajuksi. Ammutaan ensiksi ja kun on tullut siipiosuma, aletaan tutkia, miten tämä oikein meni. Helposti löytää pienestä asiasta, epäolennaisesta seikasta ison.
Mediakulttuuri ei joensuulais-helsinkiläisen bisnesmiehen mukaan suosi keskustaoikeistolaista toimintatapaa.
– Marginaali-ilmiöt ja vähän luihu vihervasemmistolainen politiikka on saanut mediassa yliotetta merkittävästi yli sen painoarvon.
Kyösti Kakkonen kaipaa mediaan toisenlaisia sisältöjä. Hän sälyttää medialle vastuuta jopa väestökehityksestä.
– Yksi syy siihen, että syntyvyys on alhainen johtuu siitä, että lapsiperheiden arjesta ei puhuta riittävästi ja siitä, mitä ihanuutta perheen perustamisessa on.
Kahden aikuisen lapsen isän kuvaama perheidylli on perinteinen malli, jossa lapsista huolehditaan.
– Kumpikin vanhemmista käy rehellisesti töissä. Vanhemmat arvostavat ja kouluttavat lapsiaan, kehittävät itseään työelämässä, mies on käynyt armeijan eikä sekään ole paha, jos kuulutaan kirkkoon.
Yritysten omistajana Kakkonen on tottunut palkkaamaan ihmisiä ja miettimään myös ratkaisuja työvoimapulaan.
– Jos ei ole työtä tarjolla, on pakko muuttaa.
Jossain ihmisillä pitää olla kiinnekohta, jatkaa Kakkonen.
Työpaikkaa haettaessa on otettava huomioon, että myös puolisolla on työpaikka ja millaiset koulunkäyntimahdollisuudet lapsilla on.
– Itä-Suomessa on Helsinkiin verrattuna se hyvä puoli, että täällä asuntojen hinnat ovat ihan eri luokkaa ja elintasoa voi muutenkin samalla rahalla pitää korkeampana.
On luonto ja siihen liittyvät harrastukset, turvallisuus.
Kakkonen näkee turvallisuuden yhdeksi tekijäksi, kun työvoimaa etsitään.
– Turvallisuus on auttanut jopa työvoimanrekrytoinneissa, koska turvallisuutta arvostetaan, kun tullaan jostain sellaisesta maasta, jossa on kapina menossa.
Rauhalinnan kauneimpia tiloja on turkkilainen huone, jonka ikkunoista näkyy mäntymetsää. Kuva: Timo Seppäläinen
Ei mielistelyä
Kyösti Kakkosen mielestä julkisen sektorin kasvu on huolestuttavaa.
– Meillä on täysin kestämätön tilanne. Pitäisi tehostaa toimenpiteitä, tarvitaan parempaa johtamista. Ei lääkäreiden tarvitse johtaa vaan niiden, jotka ymmärtää numeroista.
Kakkonen jatkaa julkisen sektorin kurittamista sanomalla, että sieltä pitäisi pystyä vapauttamaan 100 000 henkeä lähivuosina.
– Heidät sitten tukemaan kasvua yksityiselle sektorille. On karmeata, että hyvinvointialuejohtaja tienaa enemmän kuin pääministeri. On hallintohimmeleitä ja poliitikkoja on kätketty suojatyöpaikkoihin. Julkisen sektorin palkat pitäisi jäädyttää ainakin kolmeksi vuodeksi.
Hyvinvointialueissa Kakkonen näkee perustavanlaatuisia valuvikoja. Sen lisäksi niitä on liikaa. Tämä on yksi edellisen katastrofihallituksen virheistä.
– Tässä näkee, kun on yhteistä rahaa, sitä syydetään eikä mietitä.
Kunta- ja aluevaalien alla Kakkonen muistuttaa, että ikäviä päätöksiä on tehtävä mielistelyn ja politikoinnin sijasta.
Politiikka on sellainen laji, että järjen käyttöä pitäisi harkita.
– Se tulee halvemmaksi. Poliitikkojen tehtävänä on tehdä ratkaisuja, jotka palvelee kansaa pitkäjänteisemmin kuin neljä vuotta.
Entäs millaisia terveisiä kauppaneuvoksella on kuntapäättäjille?
– Hakisin ratkaisuja, että pienten kuntayksikköjen pitäisi yhdistyä. Tehokkuutta haettaisiin sitä kautta, palveluja yhdistettäisiin, koskee sotea ja kaikkea muutakin.
Miten yritysmaailman opit oppineena tehostaisit kuntien toimintaa?
– Kaupungin tehtävä on huolehtia palveluista, mutta lakisääteisiä palveluitakin on jo paljon. Purkaisin lakisääteistä verkostoa. Sisäistä tehokkuutta tarvitaan.
Mielessä ovat myös julkisen puolen työajat ja sairauspäivien määrä, joita on tarkasteltava.
– Ei se loma voi olla seitsemää viikkoa, jos muilla on neljä viikkoa. Julkisella puolella ei voi olla paremmat edut kuin yksityisellä.
Mistä julkinen puoli voisi ottaa esimerkkiä?
– Jos yksityinen sektori tuottaa laadukkaita hyviä palveluita halvemmalla, miksi niitä ei käytetä.
Kouluunkin järkeä
Kakkosen mielestä lapsiin on satsattava ja koulussakin voisi toimia järjen käyttö. Esimerkiksi kännykkäkeskusteluun yritysjohtajalla on yksinkertainen ratkaisu.
– Otetaan kännykät pois penskoilta. Opettajilla pitää olla päätösvaltaa, jos joku terrorisoi luokassa.
Entäs luku- ja kirjoitustaito?
– Jos ei osaa kirjoittaa ja lukea, pitää käydä se luokka niin monta kertaa, että osaa. Myös maahanmuuttajalasten pitää osata suomea.
Kouluverkon laajuudesta? Tarvitaanko lähikouluja?
– Koulumatka ei saisi olla kohtuuton. Tästä varmasti löytyy tutkittua tietoa, mutta minusta tuntuu, että tunti voisi jo olla aika paljon. Pieni kouluympäristö antaa hyvän oppimispohjan.
Kakkosen mukaan Suomessa on pidettävä huolta oppimisympäristöstä, motivaatiosta, kiusaamiseen puuttumisesta.
Kakkonen ja Ruotsi
Sulavasti erilaisissa ympyröissä sukkuloiva Kakkonen on opiskellut aikoinaan Ruotsissa. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Uppsalasta 39 vuotta sitten.
Nykyään suhde Ruotsiin on aika itsestään selvä.
– Ei niin vahva. Niinhän se menee, että tavataan opiskelukavereiden kanssa, tavataan perheiden kanssa, mutta kiireiden tultua alkaa mennä sille tasolle, että joulukortti lähetetään. Nykyään tulee juristikavereiden kanssa pelattua golfia.
Läheisempi maa on Ranska, jossa ranskankielisen vaimon kanssa käydään pari kertaa vuodessa. Joka tapauksessa Kakkosella on paljon hyvää sanottavaa naapurista.
– Voitaisiin ottaa oppia diskuteerauksesta. Ruotsalaiset pyrkii ratkaisuun, jossa huomioidaan eri näkökulmia, että ei tule kärjistymisilmiötä ja vastakkainasettelua. Ruotsissa ei ole ollut poliittisia lakkoja herran aikoihin. On ymmärretty, että on kaikkien etu, että siellä vientiteollisuudella on merkittävä rooli.
Tässä salissa on juhlittu ja neuvoteltu. Entisöinti on tehty pilkulleen oikein. Kuva: Timo Seppäläinen
Kohtalon hetket
Viikonlopuksi karismaattinen Kakkonen on menossa Julianna-puolisonsa kanssa viettämään aikaa suomalaisen kerman kanssa.
Sitä ennen Kakkonen muistuttaa, että nyt on löydettävä konsensus siitä, miten Suomea kehitetään.
– Meillä on kohtalon hetket käsissä. Meidän yhdessä on löydettävä konsensus.
Lopuksi on vielä pakko kysyä ruuanlaitosta vaikka se ei varsinaisesti aihepiiriin kuulukaan. Kuulin, että osaat leipoa pullaa ja viihdyt esiliinassa? Kakkonen puhkeaa hersyvään nauruun kysymyksen kuultuaan.
– Osaan tehdä pullaa, marjapiirakkaa ja vaikka karjalanpaistia ja mitä vaan, huudahtaa Kakkonen ja lähtee täysivaltaisesti elämäänsä hallitsevan Pikin kanssa kohti Helsinkiä.
Lue myös:
Tänä päivänä yhä useampi ”Raatteen tiellä” oleva kunta hehkuttaa tarjoavansa kuntalaisille ”hyvää palvelua”.
Tämä ”hyvä palvelu” tarkoittaa ylimitoitettua hallintoa. Loppujen lopuksi kuntalaisia ei palvele kunnanjohtajien, hallintosihteereiden, kunnansihteereiden, osastosihteereiden jne. armeija, joka pyrkii jatkamaan hallintohumppaa vanhaan malliin vaikka 2/3-osaa verotuloista hävisi soten myötä.
Kyösti Kakkonen kirjoittaa asiaa ja kannattaisi lukea ajatelleen hänen sanomaansa. Sillä hänellä on kokemusta ja näkemystä pitkältä ajalta. Hänen ajatuksissa on viisautta koko Suomen elinvoiman lisäämiseksi.
Kyöstin viisauksista kannattaisi ottaa mallia ihan jokaisen.
Virkistäviä ajatuksia!
Kun luet Kakkosen teesit kokonaan, niin huomaat melkoisia ristiriitaisuuksia eri teemojen välillä. Näin Kakkonen on aina puhunut. Ensin repii auki ja pilkkaa toisella tavalla ajattelevia ja seuraavaksi vaatii konsensusta, nyt Suomen kehittämiseen. Sitäkin kannattaa pohtia, miksi juuri nyt konsensuksen löytäminen on vaikeaa, onko Kakkosella ja hänen kaltaisilla siihen jotain osuutta?