Asiantuntijoilta: Kittilä koettelee taas harkintavallan rajoja
Kuva: Pixabay
KKO tuomitsi syyskuussa 2024 Kittilän nykyisen kunnanjohtajan 80 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen petoksen yrityksestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. Rikokset hän teki toimiessaan kunnanhallituksen puheenjohtajana.
Kyse oli muun muassa siitä, että hän oli ilman valtuuksia hankkinut asiantuntija-apua. Välttyäkseen maksuvelvollisuudelta hän oli yhdessä silloisen kunnanhallituksen varapuheenjohtajan kanssa yrittänyt erehdyttää kuntaa maksamaan laskun, vaikka luottamushenkilöinä heidän tuli valvoa kunnan etua. Varapuheenjohtaja tuomittiin kahdesta ensin mainitusta rikoksesta.
Nykyiselle kunnanjohtajalle tuomio ei ollut ensimmäinen. KKO tuomitsi hänet jo maaliskuussa 2023 antamallaan ennakkopäätöksellä (KKO 2023:17) 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lisäksi rangaistukseen tuomittiin seitsemän muuta kunnanhallituksen jäsentä ja varajäsentä.
KKO:n mukaan vastaajien ensisijaisena tarkoituksena oli hyödyttää Levin hissiyhtiön entistä toimitusjohtajaa peruuttaessaan silloisen kunnanjohtajan hänestä tekemän tutkintapyynnön. KKO ei pitänyt uskottavana vastaajien väitettä, että he olivat tavoitelleet vain kunnan etua. KKO:n mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajan menettelyn seurauksena ”kunnan päätöksenteon puolueettomuus ja uskottavuus on vakavasti vaarantunut”.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kittilän kunnanvaltuusto päätti 21. lokakuuta äänin 19–6, että se ei aseta tilapäistä valiokuntaa valmistelemaan kunnanjohtajan irtisanomista luottamuspulan perusteella. Aloitteen valiokunnan asettamisesta olivat tehneet seitsemän Oikeudenmukaisen Kittilän, Vihreiden ja Kokoomuksen valtuutettua.
Tilanne on Suomen kunnallishallinnon historiassa ainutkertainen. Kuntajohtajia on eronnut virastaan esimerkiksi jäätyään kiinni rattijuopumuksesta. Hiljattain Tampereen kaupunginvaltuusto erotti apulaispormestarin luottamuspulan perusteella, vaikka syyttäjä oli tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen, koska epäillyn syyllisyyden tueksi ei ollut todennäköisiä syitä.
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki luonnehti Kittilän tilannetta Yle:n haastattelussa 23.9.: ”Sanoisin yleisellä tasolla, että jos virassa oleva kunnanjohtaja saa vankeustuomion petoksen yrityksestä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä, niin on käytännössä 99-prosenttisen varmaa, että kunnanjohtaja silloin lähtee joko vapaaehtoisesti tai ei-vapaaehtoisesti.” Miksi Kittilä toimii toisin?
Edellä mainitulla Kittilää koskevalla ennakkopäätöksellään KKO tuomitsi ensimmäistä kertaa rangaistuksia hallintolain 6 §:ssä säädettyjen hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden – tässä tapauksessa tarkoitussidonnaisuuden periaatteen ja puolueettomuusperiaatteen – loukkaamisesta. Ensiksi mainitun mukaan viranomaisen ”on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin”.
Ennakkopäätös on keskeinen myös arvioitaessa Kittilän valtuuston 21.10. tekemää päätöstä. Kyse on siitä, millä perusteella annetaan omaa kuntaansa vastaan tehdyistä rikoksista tuomitun henkilön jatkaa virassaan? Voiko kunnan etu edellyttää sitä?
Valtiovallan kannalta ei voi olla yhdentekevää, miten kunnissa käytetään julkista valtaa. Esimerkiksi se, että kunnalla menee taloudellisesti hyvin, ei oikeuta kunnan päättäjiä katsomaan tapahtuneita väärinkäytöksiä läpi sormien. Perusteluksi ei käy sekään, että rikoksista on kulunut pitkä aika. Asianomainenhan on koko oikeudenkäynnin ajan katsonut olleensa oikeutettu toimimaan niin kuin hän toimi. Onko lopulta kyse siitä, että päättäjien enemmistö ei tunnusta KKO:n tuomioita oikeiksi? Sellainen asenne olisi julkiselle viranomaiselle täysin sopimaton. Millaistahan keskustelua julkisuudessa käytäisiin, jos vaikkapa Espoo antaisi Kittilän kaltaisessa tilanteessa johtajansa jatkaa?
Onko jo syytä avata keskustelu kuntien harkintavallan rajoista? Pitäisikö säätää Lex Kittilä 2, jolla kunnat velvoitettaisiin purkamaan kunnanjohtajan virkasuhde ilman erokorvausta, jos hänet tuomitaan tietynlaisista rikoksista vankeusrangaistukseen?
Kuten KKO ennakkopäätöksessään totesi, minkä tahansa sisältöinen ratkaisu ei ole perusteltavissa hyväksyttävästi kunnan edulla. Poliittisten päättäjien harkintavalta ei ole rajaton.
Matti Muukkonen
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden dosentti
Pekka Viljanen
Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus
