Veronmaksajien lasku on kasvamassa miljardeilla ja nyt isommatkin kunnat vetoavat maan hallitukseen
Yhteisten yhtiöiden käytölle kunnissa on hyviä syitä, sanoo Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Kuva: Tommy Pohjola
Jo viime syyskuussa pienet kunnat vetosivat maan hallitukseen, että näin ei missään nimessä kannata tehdä.
Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite etenee ja nyt jo pääkaupunginseudun ympäristökunnat ja kaupungit yhdistävät voimansa, jotta kuntalaisten näkökulmat saisivat lisää palstatilaa.
Nyt maanantaina julkaistussa tiedotteessa pääkaupunkiseutua ympäröivät Kuuma-seudun kunnat ja kaupungit eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti vetoavat yhdessä Kuntaliiton kanssa maan hallitukseen.
Yhteisessä vetoomuksessa vaaditaan, että hallitus ei veisi eteenpäin hankintalain uudistusta sellaisessa muodossa, joka rajaa mekaanisesti kuntien yhteisten yhtiöiden käyttöä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Käytännössä kaikki pääkaupunkiseudun ympäristökunnat ovat osakkaina yhtiöissä, joita tulisi purkaa ja joiden tuottamat palvelut tulisi järjestää uudelleen eri tavoin. Näiden yhtiöiden avulla järjestetään kuntalaisille ja toimivan yhteiskunnan kannalta elintärkeitä palveluita esimerkiksi jätehuollossa ja ICT-palveluissa, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen avaa tilannetta.
– Yhteisten yhtiöiden käytölle kunnissa on hyviä syitä, esimerkiksi osaavan henkilökunnan varmistaminen tai investointikustannusten jako järkevällä tavalla, Luukkonen lisää tiedotteen mukaan.
Käytännön ongelmat oven takana
Hallituksen esitys hankintalaiksi etenee ja sitä viimeistellään parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Seuraavaksi lakiluonnos siirtyy lausuntokierrosvaiheeseen ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuonna
Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs painottaa kuntien edun vaativan vielä paljon vaikuttamistyötä.
Sidosyksikköjä koskeva kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus perustuu hallitusohjelmaan.
Juuri tämä pohja-ajatus siitä, että kunnalta vaadittaisiin vähintään 10 prosentin omistusosuutta palveluita tarjoavasta yhtiöstä johtaisi toteutuessaan suuriin kustannuksiin ja käytännön ongelmiin, Högnäs kertoo Kuntalehdelle.
Kysymys ei ole Kuntaliiton kannalta hallitus vastaan oppositio -asetelmasta, tai ylipäätään missään määrin puolueväriä heijastelevasta asiasta.
Nyt puhutaan kuntien itsehallinnosta, ja siitä, miten asiat saadaan hoidettua parhain päin ja miten kuntalaisten palvelut järjestyvät parhaiten.
Kysymys on myös mitä suurimassa määrin rahasta, sillä pahimmillaan kuntia odottaa miljardiluokkaan kohoava lasku lakiuudistuksesta.
Kyseessä on Högnäsin arvion mukaan aidosti monimutkainen asia, mikä selittää, että asiat ovat menneet jo näin pitkään väärään suuntaan.
Myös kuntien on tärkeää viestiä eri osapuolille, mitä inhouse-yhtiöt tekevät ja mitä ne ovat.
– Inhouse-yhtiöt itse kilpailuttavat ja ovat hankintayksiköitä.
Kuntien on osoitettava konkretian kautta ja asia kerrallaan, mitä vaikutuksia hankintalainuudistuksella olisi hallitusohjelman mukaisena.
– Kehotamme kuntia keräämään faktoja, prosentteja ja euroja lausuntokierrosta varten, Högnäs huomauttaa.
Työministeri Arto Satonen on ilmoittanut, että tuleva lausuntokierros on tärkeä osa lainvalmisteluun liittyvää vaikutusarviointia.
Nyt ei ole kyseessä tavanomainen lausuntokierros, Högnäs lisää.
Vaikutusarviointi on tähän mennessä jäänyt vaillinaiseksi, ja nyt vastuuta on annettu kunnille, joiden on kaivettava vastauksia.
Jos lakiuudistus toteutuu hallitusohjelman mukaan, sopimuksia olisi hurja määrä purettavana.
Lisäksi moni kunta voisi joutua jättäytymään pois inhouse-yhtiöistä ja tiedossa olisi paljon hallinnollisia kustannuksia ja menetettäisiin niitä hyötyjä, joita saadaan, kun tilataan isompia määriä kerralla.
Högnäs epäilee, että nyt ei ymmärretä myös esimerkiksi seitsemän omistajan inhouse-yhtiöiden osakkaiden olevan vaarassa.
Inhouse-järjestely mahdollistaa jatkuvaa kehittämistä tavalla, mikä ei ole muuten mahdollista.
Yhteiseen suuntaan ohjaamista mahdollistavan järjestelyn merkitys korostuu muun muassa ict- tai jätepalveluiden hankinnoissa.
Järjestely on toimiva, kun on esimerkiksi erilaisia ohjelmistoja, palomuureja tai tietoturvapalveluita hankittavana.
Näiden niin kutsuttujen inhouse-yhtiön kautta voidaan varmistaa, että kaikki pelaa yhteen.
Inhouse-yhtiössä voidaan katsoa yhteisesti, mihin ollaan menossa. Sopimushallinnan johtaminen ja kilpailuttaminen ovat selkeänä jokaisen tiedossa.
– Inhouse-yhtiön avulla hankinnat eivät ole vain yksittäisten palveluiden pistemäistä hankintaa.
Vaarantuuko itsehallinto, keskittyvätkö markkinat?
Nämä ovat isoja kysymyksiä.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä ei kuunnellut valmistelutyössä riittävästi kuntia, eikä vaikutusten arviointia ole tehty, kuten yleensä on tässä vaiheessa tehty.
– Yleensä lausuntokierroksella on viilattu esitystä, mutta nyt laitetaan paljon paukkuja lausuntokierrokselle.
– Tämä on edennyt nurinkurisesti. Kuulemisia on tehty rajallisesti ja vaikutuksia ei ole arvioitu. Vaikutuksia ei tunneta.
Lausuntokierros on vuoden 2025 alussa. Lausuntoja voivat antaa kaikki muutoksesta kiinnostuneet tahot.
Högnäsin mukaan kaikille kunnille inhouse-järjestelyt eivät ole yhtä merkittävä asia kuin toisille. Nyt olisi kuitenkin hyvä yhteisenä rintamana pyrkiä vaikuttamaan, sillä kyse kuntien itsehallinnosta, kuntataloudesta ja koko Suomen taloudesta, hän jatkaa.
Hyvinvointialueet eivät ole niin selkeästi muodostaneet yhteistä kantaa tähän, ja siihen voi vaikuttaa sekin, miten verrattain lyhyen aikaa alueet ovat olleet toiminnassa, Högnäs pohtii.
Lausuntoaikaa annetaan kahdeksan viikkoa. Vasta lausuntopalautteen arvioinnin jälkeen laaditaan varsinainen hallituksen esitys
Se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025.
– Tämä on yksi hallituskauden vaikuttavimmista asioista kuntien kannalta.
Edelleen Högnäsille on epäselvää, mihin hallitusohjelman kirjaus vähintään 10 prosentin omistuksesta oikein perustuu.
– Hallitusohjelmassa on esitetty valmis ratkaisu, mutta se on ollut ongelmallista, että ei tiedetä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa.
”Ojasta allikkoon”
Kuntaliiton ja kuntien yhteisessä tiedotteessa Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä korostaa, että kuntien yhtiöt käyttävät nykyäänkin markkinoita ja hankkivat palveluja erityisesti pieniltä paikallisilta yrityksiltä.
Jo tällä hetkellä kuntien inhouse-yhtiöt ostavat jopa 50–75 prosenttia liikevaihdostaan yksityiseltä markkinalta.
Yhtiöt kilpailuttavat hankintansa laajasti.
– Hankinnoilta edellytetään koko ajan enemmän kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lakimuutos vahvistaisi myyjän asemaa markkinoilla, mikä voi johtaa kalliimpiin hankintoihin, markkinoiden keskittymiseen ja paikallistalouden heikentymiseen, Outi Mäkelä varoittaa.
– Kunnille paikallisten yrittäjien menestyminen on erittäin tärkeää. Pelkona on, että uudistuksessa ajaudutaan ojasta allikkoon esimerkiksi siten, että kunnat palaisivat omaan tuotantoon tai kotimaisten ja paikallisten yritysten sijaan markkinat valuisivat kansainvälisille suuryhtiöille.
Jätehuoltokin myllerryksen kynnyksellä
Tiedotteen mukaan esimerkiksi Keski-Uudellamaalla ja Länsi- ja Itä-Uudellamaalla jätehuollosta huolehtivat Kiertokapula Oy ja Rosk`n Roll Oy eivät voisi enää tuottaa jätehuollon palveluja kaikille omistajilleen.
Yhtiöiden omistukset tulisi järjestellä uudelleen ja näiden tilalle tulisi perustaa uusia organisaatioita sekä tehdä uudet investoinnit jätehuollon järjestämiseksi.
Jäykkä sääntely ei toimi
Lainvalmistelun aikana kunnat ja Kuntaliitto ovat nostaneet esiin näkökohtia, jotka helpottaisivat kuntien tilannetta. Myös markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt huolensa muutoksen seurauksista.
Kuuma-seudun kaupungin- ja kunnanjohtajien mielestä hankintalainsäädännön uudistuksessa tulisi välttää jäykkää sääntelyä, joka rajoittaa kuntien toimintavapautta.
– Lakimuutoksen vaikutusten arviointi tulisi tehdä huomattavasti perusteellisemmin, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.
– On vaikea ymmärtää, miksi tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille valmistellaan uudistusta, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä, Karhunen lisää tiedotteen mukaan.
Lue myös:
