Juuri nyt sote-palveluita katoaa kunnista ja samalla luvataan riittävät palvelut kaikille – eikä kukaan tiedä, mitä riittävällä tarkoitetaan
Jokaisella alueella on mietittävä, mitkä ovat riittävät sote- ja pelastuspalvelut, Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi sanoo. Kuva: Ulla Nisonen
Se herättää erilaisia tunteita, kun sote-palvelut kaikkoavat kauemmaksi. Sote-palveluiden sijaintia koskevia päätöksiä on tehty ja tehdään lisää hyvinvointialueilla joulukuun aikana.
– Vaikeita kysymyksiä on jokaisessa aluevaltuustossa, ihan jokaisessa, Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi painottaa.
Kun hyvinvointialueilla päätetään, missä palvelut ovat jatkossa tai missä ne eivät ole, puhutaan palveluverkkouudistuksesta.
– Näissä keskusteluissa on usein mukana monta elementtiä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Keskustelu voi lähteä liikkeelle hyvinvointialueiden säästötalkoista tai siitä, miten erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa olisi painotettava suhteessa toisiinsa.
Moni miettii omaa ja läheistensä turvallisuutta. Korkiakoski-Västin mukaan on luonnollista haluta sairaalan, terveyskeskuksen tai esimerkiksi ympärivuorokautista hoitoa tarjoavan palvelukodin säilyvän mahdollisimman lähellä.
– Sellainen tuo terveyttä ja turvallisuutta, elinvoimaa ja työpaikkoja.
Mikä on lopulta riittävästi?
Hyvinvointialueet eivät katso tilannetta samasta näkökulmasta kuin kunnat. Hyvinvointialueilla palveluverkkoa viilataan nimenomaan alueellisena verkkona ja niillä resursseilla, jotka valtio tarjoaa.
– Hyvinvointialueet on valjastettu valtion asialle, korjaamaan kansantalouden tilaa, Korkiakoski-Västi kertoo.
Samalla lakia on noudatettava. Suomalaiset ovat oikeutettuja tiettyihin palveluihin. Suomalaiset ovat oikeutettuja myös tiettyyn palvelutasoon.
Sitten Korkiakoski-Västi painottaa sanaa riittävä.
– Jokaisella alueella on mietittävä, mitkä ovat riittävät sote- ja pelastuspalvelut.
– Riittävät palvelut on tarjottava asuinpaikasta riippumatta.
Oli kyseessä sitten vaikkapa Muonion, Sipoon tai jonkin muun kunnan palvelut, niin jokaista kolkkaa koskien on määriteltävä alueellisesti ja perustuslain pohjalta, mitkä ovat riittävät palvelut.
Paikoin joudutaan pohtimaan muun muassa, miten kauas voidaan vaatia ikäihmisten muuttavan palvelukodin vaihtuessa uuteen, kenties paikkakunnalle, joka on asukkaalle vieras ja läheisten kannalta vaikeasti tavoitettavissa.
Ei ole helppoa määritellä riittäviä palveluita, myöntää Hyvilin toimitusjohtaja.
Asia on kansallisestikin epäselvä.
– Tarvittaisiin konkretiaa. Palvelun on oltava riittävän inhimillistä ja riittävän lähellä sekä ammatillisesti riittävän laadukasta.
– Viime kädessä palveluverkkouudistuksessakin on kyse poliittisesta päätöksenteosta, jota on toteutettava perustuslainsäädännön sekä rahoituslainsäädännön puitteissa.
Kunta voi tehdä houkuttelevan vuokratarjouksen
Palveluverkkouudistukset ovat ajankohtaisia senkin takia, että kuntien hyvinvointialueille siirtymäajaksi vuokraamien sote-tilojen sopimukset ovat päättymässä.
Nyt on tehtävä päätöksiä vuoden 2025 jälkeisistä sote-tiloista.
Jos kunta tulevaisuudessa jatkaa sote-toimitilojen hallintaa ja vuokraa omistuksessaan olevia kiinteistöjä hyvinvointialueille, toiminta on kuntalain mukaan yhtiöitettävä.
Myös sopimusehdot, tärkeimpänä vuokrataso, sovitaan uudelleen.
Moni kunta ollut valmis remontoimaan sote-tiloja ja vuokraamaan niitä verrattain edullisesti, jotta toiminta säilyisi paikallisessa ympäristössä.
– Se on toki mahdollista, jos halutaan vuokrata edullisemmilla hinnoilla, Hyvilin toimitusjohtaja sanoo.
Yhtiö ei voi tehdä loputtomiin tappiota, mutta positiivista tulosta voidaan tehdä, vaikka kaikki yksiköt eivät tekisi voittoa.
Sote-tiloja koskevat kustannukset vaikuttavat vain jossain määrin palveluverkkouudistuksiin. Tilakustannukset ovat kokonaisuudessaan alle kymmenen prosenttia menoista, Korkiakoski-Västi huomauttaa.
– Palveluverkkoa koskevissa ratkaisuissa tilakysymykset näyttelevät lopulta pientä roolia. Kyse on enemmän toiminnan kokonaiskustannuksista sekä henkilöstön riittävyydestä.
Kasvukunta oudossa tilanteessa
Palveluverkkouudistus on ajankohtainen myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella, johon kuuluvat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo.
Uhattuina ovat muun muassa Nikkilässä sijaitsevat ympärivuorokautisen hoivan yksiköt, joita on jo ehditty esittää lakkautettavaksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmassa. Perusteluina lakkautukselle ovat olleet talous ja kiinteistön kunto.
Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja ja RKP:n aluevaltuutettu Kaj Lindqvist muistuttaa, että 75 vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan kasvavan voimakkaasti Sipoossa.
Asukasluku on kasvanut Sipoon kunnassa todella voimakkaasti jo pitkään, Lindqvist lisää.
Sipoon kunta on lausunnossaan todennut, että hyvinvointialueella pitää olla riittävästi omaa senioripalvelua myös Sipoossa, eikä riittäviä perusteluja senioriasuntojen vuokrasopimuksen irtisanomiseen ole.
– Vuokrasopimuksen irtisanominen tarkoittaisi, että Sipoon alueelle ei jäisi yhtään hyvinvointialueen omaa toimintaa ikääntyneiden asumispalveluihin, Lindqvist sanoo.
Lindqvistin mukaan omaa toimintaa pitää olla Sipoossakin, eikä sellaista löydy ainakaan tällä hetkellä tarpeeksi ostopalveluna.
Tarve ikääntyneiden asumispalveluille kasvaa merkittävästi jo lähivuosina, sillä etenkin yli 64-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan.
– Jonot ovat jo nyt pitkät.
Sekin on huomioitava, että hyvinvointialue ei säästäisi sillä, jos Nikkilästä lakkautettaisiin Suvituulen ja Suvirinteen yksiköt, hän jatkaa.
– Palveluverkkoselvityksessä mainittujen perustelujen mukaan kiinteistöt tarvitsevat korjausta. Kunnalla on valmiit kunnostussuunnitelmat. Sipoon kunta on valmis tekemään korjaukset ja samalla kunta on myös halukas tarkistamaan vuokraa alaspäin ja tulemaan näin taloudellisesti vastaan.
Lindqvistin mukaan palveluverkkoselvitystä on tehty kovalla vauhdilla hyvinvointialueella.
– Selvitykset ja arvioinnit ovat liian tulkinnanvaraisia. Yksi ongelma on ollut aikataulu. Vuokrasopimukset on sanottava irti tämän vuoden aikana, mikä on aiheuttanut paljon työtä hyvinvointialueen henkilöstölle. Kunnat ovat usein sitä mieltä, että neuvotteluja ei ole käyty tarpeeksi.
– Kustannusvertailuja on laadittu kiireellä, vaikkapa koskien sitä, mitkä olisivat oman toiminnan kustannukset verrattuna ostopalveluihin.
Sipoon kunta valmistautunut ajoissa siihen, että sote-uudistusta koskeva siirtymäaika päättyy. Kaj Lindqvistin mukaan kunta yhtiöitti sote-kiinteistönsä jo sote-uudistuksen alkuvaiheessa.
Valtuusto kokoontuu tiistaina Nikkilässä
Kuten monilla muillakin alueilla, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on ollut vaikea järjestää palveluita annetuilla resursseilla.
– Kumulatiivinen alijäämä on vuoden 2024 lopussa peräti 80 miljoonaa euroa, jota voi verrata 470 miljoonan euron toimintakuluihin. Lain mukaan alijäämä on katettava tilinpäätöksessä 2026, ja tämä on käytännössä mahdotonta.
– Alijäämä on muodostunut vuosina 2023 ja 2024 muun muassa siksi, että valtion rahoitus oli alussa noin 25 miljoonaa euroa liian pieni ja vuokratyövoiman kustannukset ylittyvät peräti 36 miljoonalla. HUSin alijäämiä on siinä mukana noin 15 miljoonaa euroa, mikä näkyy hyvinvointialueen tilinpäätöksessä
On muistettava, että tämä vuosi on vasta hyvinvointialueiden toinen toimintavuosi ja tehostamistoimenpiteet näkyvät vasta tilinpäätöksessä 2026, Lindqvist lisää.
– Esimerkiksi päätös uudesta potilastietojärjestelmästä tehdään vasta nyt joulukuussa. Tällä hetkellä käytetään vielä jokaisen kunnan aikaisempia järjestelmiä.
– Talousarvio 2025 on jo ylijäämäinen noin 4–7 miljoonaa euroa ja talousarvioehdotus 2026 yli 20 miljoonaa. Alijäämän kattaminen on näiden suunnitelmien perusteella mahdollista vasta vuonna 2028.
– Tämän takia siis viranhaltijoiden on esitettävä tehostamis- ja säästötoimenpiteitä, Lindqvist toteaa.
Ja tehostamistoimenpiteitä riittääkin päätettäväksi.
Säästötoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa Myrskylän ja Pukkilan suun terveydenhuollon keskittäminen Askolaan sekä Lapinjärven suun terveydenhuollon keskittäminen Loviisaan.
Samoin listalla ovat myös Myrskylän ja Pukkilan terveysasemien siirtäminen Askolaan sekä Askolan kiirevastaanoton keskittäminen Porvooseen.
Mukana on ollut myös ympärivuotisten palveluyksiköiden sulkeminen Sipoon seniorikeskuksesta.
– Mutta onko se todellinen säästö, siitä ollaan eri mieltä, Lindqvist painottaa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu päättämään kuntalaisten kannalta isoista asioista tiistaina 10.12. Nikkilässä Sipoossa.
Lue myös:
