Selvitys: Tämä on se kaikkein kriittisin tieto, jonka avulla ylin johto ohjaa kunnan kehitystä – "Ensisijainen ajuri päätöksenteossa"

Markkinatutkimusyhtiö Innolink selvitti lähes sadalta kuntajohtajalta, mitkä ovat tärkeimmät asiat, joita kunnan ylimmän johdon olisi seurattava työssään onnistumiseksi.

– Tuloksista piirtyy selkeästi kuntatalouden keskeinen rooli kunnanjohdon silmissä. Kuntatalouden rinnalla vahvoina ovat hyvinvoiva ja positiivisesti kehittyvä väestöpohja, elinvoimainen yritys- ja palvelutoiminta sekä aktiivisesti näitä edistävä henkilöstö, Innolinkin liiketoimintajohtaja Mikko Ulander kertoo.

Lisäksi päätöksenteon tietopohjaisuus, tekoäly ja lainsäädäntökehityksen seuraaminen saivat merkittävästi huomiota selvityksessä.

Innolink halusi kirkastaa kuvaa siitä, mikä on tällä hetkellä se kaikkein kriittisin tieto, jonka avulla kuntien ylin johto ohjaa kuntien kehitystä.

Vastaajien joukossa oli luottamusjohtoa ja johtavia viranhaltijoita 42 seutukunnasta.

Tiedolla johtamisesta on kehittynyt kriittinen osa kuntajohtamista.

– Klassinen viisaus tiedolla johtamisen piirissä on, että kehität sitä, mitä mittaat. Tämän takia meidän on tärkeää ymmärtää, millä mittareilla kunta-asiakkaamme toimintaansa johtavat.

– Talous on tällä hetkellä selkeästi ensisijainen ajuri päätöksenteossa.

Lähes kaikki tiedolla johtamiseen liittyvät aihealueet ovat kytköksissä talouteen tavalla tai toisella.

– Talous ohjaa muita esiin nousseita toiminnan tekijöitä, mutta toisaalta nämä muut esiin nousseet tekijät määrittävät kuntatalouden kehittymistä.

– Juuri nyt tilanne on haastava monessa kunnassa, kun on haettu nopeita säästöjä ja panostukset elinvoimaan, asiakaskokemukseen tai henkilöstöön näkyvät vasta viiveellä euroina kassassa.

Liiketoimintajohtaja Mikko Ulander kertoo olevansa iloinen, miten tärkeitä toiminnan kehittämistä ohjaamista mittarit ovat kuntajohtajille, vaikka taloudessa elettäisiin vaikeita aikoja.

– Ajatusmaailma on kehittämishakuinen.

Kun lähipiiri ei riitä

Innolink on toiminut tiedolla johtamisen markkinassa jo yli 30 vuotta ja kuntien elinvoimakehittämisen tukena 20 vuoden ajan.

– Kuntien toimintaa tukevat palvelumme kattavat sekä asiakas- ja asukastutkimukset että elinvoimakehyksessä erityisesti yrityskartoitukset. Olemme kartoittaneet yritysten sitoutumis-, muutto- ja laajentumishalukkuutta kymmenille eri kunnille ja kaupungeille ja haastatelleet useita tuhansia yrityspäättäjiä.

Tyypillisesti Innolink suuntaa huomionsa kotimaisten yritysten suuntaan tukeakseen kuntien elinvoimatyötä, mutta toisinaan kuntia kiinnostavat myös kansainväliset mahdollisuudet.

– Kuntien houkuttelevuutta tarkastellaan yhä useammin myös kansainvälisesti. Tässä mennään isot edellä ja tällä hetkellä keskisuuret perässä. Kuntia kiinnostaa peilata omaa tekemistään entistä aktiivisemmin myös kansainvälisiin menestystarinoihin sekä luoda houkuttelevuutta myös maantieteellistä lähipiiriä laajemmin.

– Emme kilpaile näissä asioissa Business Finlandin kanssa, mutta tuemme kyllä kuntien tarpeita myös kansainvälisesti. Ratkaisumme kohdentuvat kenties enemmän yksittäisen kunnan tarpeisiin kuin laajemmin kansalliseen vetovoimaan.

Business Finland on valtiokonserni, joka houkuttelee Suomeen suuntautuvia investointeja ja pääomasijoituksia.

Kohti tulevaisuuden keskusteluita

Mikko Ulanderin mukaan kuntien kannattaa kuunnella yritysten tarpeita hyvissä ajoin.

– Kuntien ennakoiva yrityslähtöisyys lisää kunnan valmiutta kohdata elinkeinoympäristön muutoksia, kun niitä vasta valmistellaan tai, kun niitä alkaa tapahtua.

– Teemme kuntien elinkeinopalvelujen ja elinvoiman kehittämisen kanssa töitä monipuolisesti.

Jotta tällainen työ olisi mahdollisimman vaikuttavaa, niin sitä olisi mitattava säännöllisesti ja riittävän kattavasti sekä vertailukelpoisesti.

– Yrityksiltä kerättyjen haastatteluiden perusteella voidaan arvioida, millaiset yritykset näkevät kunnan houkuttelevana. Tämä auttaa muun muassa kohdentamaan kunnan viestintää oikeille kohderyhmille ja oikea-aikaisesti. Talouden näkökulmasta kyse on rajallisten resurssien fiksusta suuntaamisesta.

Samalla voidaan katsoa, mitkä asiat sitovat yrityksiä nykyiseen kotikuntaan.

– Kun kunta haluaa olla kiinnostava, sen täytyy tavoittaa omalle elinvoimaprofiililleen oikeat yrityssegmentit oikealla viestillä ja juuri oikealla hetkellä.

– Uuteen sijaintiin tähyävän yrityksen kiinnostuksen herättäminen vaatii säännöllistä kartoittamista ja viestintää, jotta kiinnostukseen voidaan vastata houkuttelevasti juuri silloin, kun asia on yrityksen elinkaarelle, tavoitteille ja liiketoiminnan arjelle otollista.

Pikavoittoja ei useinkaan ole kunnille luvassa, vaan elinvoiman vahvistuminen vaatii yritysvetovoiman pitkäjänteistä kehittämistä.

– Etabloitumispäätökset ovat lopulta kirsikka kakun päälle, joka saadaan houkuttelevan liiketoimintaympäristön ja elinvoimaisen kaupunki-imagon kehittämisestä.

Toimialoja on mietittävä

Innolink tekee kunnille sekä toimialakartoituksia, kuntien yhteistutkimuksia ja kuntakohtaisia analyyseja.

– Työn aikana selvitetään tyypillisesti muun muassa kunnan vahvuudet ja kirkastetaan yhdessä elinvoimakehittämisen tavoitteet. Esimerkiksi, jos kunnan tavoitteena on luoda alueelle työpaikkoja, täytyy miettiä, ovatko vahvasti automatisoituvat tai jo automatisoituneet toimialat se ensisijainen kohderyhmä, jota viestinnällä halutaan puhutella.

Toisaalta jos puhutaan yrityksistä, jotka työllistävät runsaasti lähityötä tekevää henkilöstöä, lähipalvelujen rikkaus ja julkisen liikenteen toimivuus saattavat nousta esiin korostuneemmin, Ulander lisää.

– Myös ympäristön viihtyisyys ja turvallisuus ovat monesti tärkeitä.

Kunnan omat erityispiirteet on hyvä tuntea ja tiedostaa. Alueellinen yritystutkimus on hyvä keino tähän.

– Kun halutaan ymmärtää, millaisia yrityksiä kuntaan on hyvä houkutella, ovat kunnassa jo toimivat yritykset tähän usein korvaamaton tiedon lähde.

Etunimituttuja avainhenkilöitä

Mikko Ulander kertoo, että Innolink on toteuttanut kunnille viime vuosien aikana yli 500 tutkimusta.

Kuntia ei ole tosiaan veistetty samasta puusta.

– Käytäntöjä on kirjavasti sen suhteen, miten kunnan yritysystävällisyyttä edistetään. Joissain kunnissa ollaan hyvinkin aktiivisia ja yrityspäättäjät tuntevat kunnan avainhenkilöt etunimituttuina.

Toisissa kunnissa ollaan puolestaan varsin passiivisia – etenkin ulospäin näkymisen suhteen.

– Elinkeinotoimen rooli on näissä kunnissa enemmänkin hallinnollinen kuin uutta elinvoimaa luova. Tämä passiivisempi lähestyminen vaikuttaa onneksi olevan väistymässä.

Rakennettaessa kunnan elinvoimaa tiedolla, tarkastelussa on tyypillisesti kaksi puolta.

– Sisäinen identiteetti kertoo, miten kaupunki koetaan nykyisten asukkaiden ja yritysten näkökulmasta. Ulkoinen imago on se, mitä on onnistuttu viestimään ulkopuolisille. Asukkaiden ja yritysten lisäksi kiinnostavat toki myös matkailijat ja erityisesti lähiseutujen kuluttajat.

– Sisäisen identiteetin ja ulkoisen imagon olisi oltava sopusoinnussa keskenään.

Se ei esimerkiksi toimi, jos uusia asukkaita houkutellaan tavalla, jota ei koeta paikallisesti omannäköiseksi viestinnäksi.

– Monelle kunnalle onkin tänä päivänä erityisen pohdinnan paikka, miten kuntaan saataisiin kasvua, kun syntyvyys nykyisellään laskee.

– Väestökehityksen ollessa monin paikoin haastavaa, pyritään kunnissa nyt onnistumaan erityisesti ulkomaisen työvoiman houkuttelussa.

Työperäisen maahanmuuton merkitys vahvistuu.

– Ei vain ratkaisuna yritysten työvoimatarpeisiin, vaan osaltaan myös keinona ylläpitää kunnan elinvoimaista väestökehitystä. En muista viimeiseen muutamaan vuoteen käyneeni asiakaskeskustelua kaupunkijohdon kanssa, jossa työperäinen maahanmuutto ei olisi jollain tavalla noussut esiin.

– Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään uusien ihmisten saamisesta kuntaan, vaan myös kunnassa jo olevien osaajien kuuntelemisesta ja ymmärtämisestä.

Oli sitten kyse tilapäisen suojelun kautta kuntaan muuttaneista tai muulla perusteella Suomeen saapuneista ihmisistä, niin heidän motiivien ja odotusten tunnistaminen on tärkeää.

– Jokaisen on voitava kokea olevansa osana paikallista yhteisöä.

– Se on kuntaelinvoiman kannalta hyvin ajankohtainen teema.

Lue myös:

Näin paljon euroja päättäjät panostavat kouluruokailuun – samassa maakunnassakin isoja eroja