Lindtman: Kunnat kantavat vastuunsa talouden sopeutuksesta
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman kannattaa julkisen talouden sopeutustoimien jaksottamista pidemmälle aikavälille. Tätä edellyttää maan talous- ja työllisyystilanne.
– Talouden hätäjarrutus muutoinkin vaikeassa tilanteessa olisi omiaan lisäämään epävarmuutta ja aiheuttamaan levottomuutta. Se ei ole aina kaikkein vastuullisin, joka leikkaa eniten kuluja, vaan se, joka luo uutta kasvua ja työtä. Siinä työssä myös kuntien on oltava mukana, Lindtman sanoi avatessaan Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumin Helsingissä keskiviikkona 12.2.
Lindtman totesi, että kuntasektorin harteille on kasattu merkittävä vastuu Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamisesta. Kunnat ovat ottaneet vastuun vakavasti ja tehneet jo kipeitä päätöksiä. Lindtman vakuuttaa, että kuntasektori hoitaa oman osuutensa tavoitteeksi asetetusta kahden miljardin euron tasapainottamisesta vuoteen 2017 mennessä.
– Kunnat toimivat vastuullisesti ja luotettavasti. Meidän kuntapäättäjien on myös itse uskottava itseemme. Negatiivisuuden kierrettä ei saa päästää vauhtiin, vaan uudenlainen alku on löydettävä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntasektorin kansantuote- ja työllisyysosuus on pysynyt noin viidenneksenä viimeiset 20 vuotta vaikka tehtävät ja velvoitteet ovat kasvaneet merkittävästi. Kuntien tuottavuus onkin kehittynyt suotuisasti.
Kuntien noin 440 000 työntekijän määrä on kääntymässä loivaan laskuun palvelujen kysynnän kasvusta huolimatta.
Lähivuosina kuntien toimintamenot eivät Lindtmanin mukaan saisi kasvaa käytännössä lainkaan. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kuitenkin kasvaa prosentin vuodessa samalla kun opetustoimen palvelujen kysyntä pysyy ennallaan. Tämä on haasteellista työvaltaisella kunta-alalla. Palkkamaltti on tarpeen jatkossakin.
– Keskeistä on myös kuntien veropohjan laajentaminen muun muassa kehittämällä kiinteistöveroa. Kuntaliitto on esittänyt myös pääomaverojen kuntaosuutta. Yhteisövero-osuus on pidettävä jatkossakin vähintään nykyisellä tasolla.
– Kuntasäästöt saavuttavat jossain vaiheessa pisteen, jossa kuntalaisten lakisääteinen oikeus peruspalveluihin tulee kyseenalaiseksi. Tällöin joudutaan arvioimaan, onko valtio toteuttanut niin sanottua rahoitusperiaatetta säätämiensä velvoitteiden rahoituksessa. Jos kunnat joutuvat merkittävästi korottamaan kuntaverojaan selvitäkseen velvoitteistaan, ei rahoitusperiaate toimi.
– Jos veronkorotukset halutaan välttää, on valtion pidettävä kiinni rahoitusperiaatteesta tai kuntia ohjaavaa normistoa on väljennettävä ja tehtävätaakkaa kevennettävä, Lindtman sanoi.
