Syrjäseuduille apu ei ehdi hetkessä
oli viime vuonna koko maassa yli 84 000 kiireellistä pelastustehtävää.
Seitsemän kertaa kymmenestä apu oli perillä alle kymmenessä minuutissa.
Kainuun ja Lapin pelastuslaitosten alueella noin joka kymmenennessä
kiireellisessä pelastustehtävässä apua joutui kuitenkin odottamaan yli
puoli tuntia.
Kainuun pelastuslaitoksen alueella Sotkamossa on
viimeisen kuukauden aikana tapahtunut kaksi ihmishenkiä vaatinutta
tulipaloa, joissa pelastusmiehistön pääsy kohteeseen on kestänyt
kymmeniä minuutteja.
– Molemmissa tapauksissa oltiin ihmishenkien
pelastamisen suhteen myöhässä jo lähtiessä. Aika ihmisten pelastamiseksi
rakennusten sisältä on mennyt jo umpeen, kun hälytyshetkellä kohde on
täyden palamisen vaiheessa ja hälytys tulee sivullisten tekemänä, toteaa
Kainuun pelastuslaitoksen palomestari Heikki Piirainen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Oma varautuminen tärkeää
Kun etäisyydet ovat pitkät, ihmisten oma varautuminen nousee tärkeälle
sijalle. Asiaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota työn alla olevassa
toimintavalmiusohjeessa.
– Ihmisten omatoimista varautumista pitää
tukea. Tänä päivänä ihmiset ehkä odottavat liikaa, että viranomaiset
tulevat ja hoitavat asiat kuntoon. Meidän tarjoamastamme avusta on
suurin hyöty silloin, kun ihmiset osaavat itse toimia oikein
alkuvaiheessa, korostaa sisäministeriön pelastusosaston
pelastusylitarkastaja Taito Vainio.
Syrjäseutujen väki vähenee ja vanhenee. Samalla riskit kasvavat.
– Ihmiset
haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta ongelmana on,
miten huonosti liikkuvat tai liikuntakyvyttömät vanhukset pystyvät
pelastautumaan tulipalon sattuessa. Sprinklerijärjestelmä estää palon
leviämistä, mutta pelastusviranomainen ei voi määrätä niitä
asennettavaksi koteihin, Vainio pohtii.
Apu tulee aikanaan
Oli koti sitten korvessa tai paloaseman naapurissa, oikea toiminta
arjessa ja hädän hetkellä on ensisijaisen tärkeää.
Kunnossa olevat
sähkölaitteet, avotulen huolellinen käsittely ja toimivat
palovaroittimet ovat hyvä askel turvalliseen elämään.
– Jos asunnossa
on riittävästi toimivia palovaroittimia ja heräät siihen ensimmäiseen
rääkäisyyn, sinulla on muutama minuutti aikaa toimia ja estää isompi
vahinko, palomestari Piirainen korostaa.
Asianmukaiset ensisammutusvälineet nousevat arvoon arvaamattomaan.
– Sammutuspeitto ja kuuden kilon jauhesammutin ovat hyvät apuvälineet. Niitä pitää myös osata käyttää.
Hädän hetkellä ketään ei jätetä yksin, mutta apua odottaessa oma toiminta ja naapuriapu ovat arvossaan.
– Syrjässä
asuvat tietävät, että se avun tulo kestää. Kyllä me tulemme apuun,
mutta aikaa siihen vähän menee. Jos kylällä tietää olevan osaavaa
porukkaa, niin sitä kannattaa aina soittaa apuun. Mutta aina ensin
soitto numeroon 112, Piirainen opastaa.
(KL / STT / Pekka Moliis)
