Kuntien henkilöstön eläköitysmitahti kiihtyy
Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä alalta poistuu 70 prosenttia työntekijöistä.
Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä, ja sivistyspalvelujen työntekijöistä 57 prosenttia.
– Kuntien tehtävät ja henkilöstön määrä lisääntyivät voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla. Koska lisäksi kunnissa ei ole koskaan tehty merkittäviä irtisanomisia, kunta-alan ikärakenne on varsin vinoutunut. Vanhempia, lähellä eläkeikää olevia työntekijöitä on suhteellisesti enemmän kuin nuorempiin ikäluokkiin kuuluvia työntekijöitä, Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma ja tilastomatemaatikko Jussi Mattila toteavat Kuntaliiton tuoreessa Rakennemuutoskatsauksessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa vain neljäsosa työntekijöistä on alle 35-vuotiaita.
– Tämä tietää ongelmia jo tällä vuosikymmenellä, kun miltei kaikki 55 vuotta täyttäneet siirtyvät eläkkeelle ja 50–54-vuotiaistakin suuri enemmistö. Korvaajat on rekrytoitava niukkenevista nuorista ikäluokista. Yksityinen sektori on onnistunut rekrytoimaan nykyisistä alle 35-vuotiaista paljon suuremman osan kuin kuntasektori, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä puolestaan kirjoittaa.
Eläkepoistuma on kaikkein voimakkainta Lapissa, Kainuussa sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Näissä maakunnissa eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä siirtyy vähintään 58 prosenttia kunta-alan työntekijöistä. Ahvenanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla eläkkeelle siirtyy noin 60 prosenttia työntekijöistä tai vähemmän.
KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu pitää ongelmana, että kunta-ala ei ole nuorten keskuudessa riittävän houkutteleva työnantaja.
– Mielikuvat, kunta-alan vetovoima ja alan työtehtävien houkuttelevuus ovat avainasemassa uuden työvoiman saamisessa. Kuntien haasteena on oikeanlaisen työnantaja- ja organisaatiomielikuvan rakentaminen. Tarvitaan sekä markkinointiosaamista että henkilöstöjohtamisen osaamista. Työelämään tulevat sukupolvet vaativat aiempaa enemmän joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä tekemiseen.
Yli-Suomun mielestä kuntien tulisi hyödyntää nykyistä enemmän osatyökykyisten työpanosta.
– Osatyökykyisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa työelämässä. Työprosessien ja -olojen täytyy jatkossa mahdollistaa vajaakin työkyky. Työvoimatarjonnassa on entistä enemmän myös työikäisiä, jotka ovat valmiita tinkimään toimeentulostaan voidakseen työskennellä osa-aikaisesti.
(KL)
