Kuntaliiton mielestä vero- tai velkakatto murentaisi kuntien ja valtion yhteisvastuun periaatteen peruspalvelujen rahoittamisesta ja turvaamisesta.

Kuntien verotusoikeus on perustuslaissa turvattu oikeus taloudellisen päätösvallan käyttöön. Kunnat käyttävät tätä oikeuttaan päättämällä kunnan veroprosentista.

– Verokatto merkitsee sitä, että kunnilla, joiden veroprosentti on jo ylärajalla, menettävät oikeuden käyttää keskeistä osaa taloudellista päätösvaltaansa. Verokaton alapuolella olevia kuntia menettely ei koskisi. Veronkorotuskielto taas tarkoittaisi sitä, että mikään kunta ei saa korottaa veroprosenttiaan täysin riippumatta siitä, mikä on kunnan taloudellinen tilanne, analysoi Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistuttaa, että kuntien rahoitushuolto on järjestetty kansallisesti erittäin kilpailukykyisesti, millä on vähennetty paineita kunnallisverotuksen kiristämiseen.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Kunnat ottavat lainaa erityisesti huolehtiakseen palveluvarustuksesta: muun muassa homekoulut ja rapistuvat putket tarvitsevat korvausinvestointeja, Mäki-Lohiluoma painottaa.

– Edullisen lainansaannin turvaava Kuntarahoitus sekä kuntien yhteisvastuuseen perustuva Kuntien takauskeskus ovat veronmaksajien ja kansantalouden kannalta hyvä järjestely, hän lisää.

Sekä verokatto, veronkorotuskielto että velkakatto tarkoittaisivat erittäin voimakasta puuttumista kunnan oikeuteen päättää taloudestaan. Tällaiset kuntatalouteen kokonaisuudessaan kohdistuvat keinot kohtelevat Mäki-Lohiluoman mukaan kuntia eriarvoisesti ja niiden osumatarkkuus kuntien taloudellisten ongelmien ratkaisemisessa on heikko.

(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*