Suuret kaupungit eivät korota kunnallisverojaan

Suurimmat kaupungit pyrkivät pitämään kunnallisveron ensi vuonna
ennallaan, vaikka muun muassa valtionosuuksien leikkaukset luovatkin
korotuspainetta. Sen sijaan erilaisia maksuja ja kiinteistöveroa ollaan
paikoin korottamassa ja investointitahtia hidastamassa.

Valtion ensi
vuoden budjettiesitys leikkaa kuntien tuloja 448 miljoonalla eurolla
verrattuna tähän vuoteen. Kuntaliitto laski keskiviikkona, että se
merkitsee keskimäärin 0,5 prosenttiyksikön korotuspainetta
kunnallisveroon.

STT kysyi 16 suurimmasta kaupungista niiden ensi
vuoden budjettisuunnitelmia. Useimmissa olisi painetta kunnallisveron
korottamiseen, mutta kaupunkien johtohenkilöt eivät kuitenkaan hevin
lähde sellaista esittämään.

–Olemme linjanneet viiden kunnan osalta,
että 19 prosentin tasolta lähdetään. Ainakaan tässä vaiheessa en
haluaisi lähteä korotuksen tielle, sanoo Oulun kaupunginjohtaja Matti
Pennanen.

Oulu tekee ennen vuoden 2013 kuntaliitosta siirtymäajan
budjettia yhdessä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kanssa.

Kiinteistöverolla ja maksuilla

Pääkaupunkiseudun
suurkunnissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla aiotaan pärjätä
entisellä veroprosentilla, kuten myös Tampereella.

–Kiinteistöveroprosentteja
olemme nostamassa hieman, niin että saamme sillä vähän tätä talouden
alijäämäämme paikattua, sanoo Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha
Yli-Rajala.

Sen sijaan Turussa keskustellaan korotuksesta tänä
syksynä tavallista painokkaammin, arvioi kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja Seppo Lehtinen (sd.). Hän ei usko, että palveluja
ryhdyttäisiin vähentämään.

Jyväskylässä valtion budjettimuutosten on
laskettu pienentävän kaupungin saamia tuloja 12 miljoonalla eurolla
keväällä arvioituun verrattuna. Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin
(kok.) mukaan se yhdessä palvelualueiden talousarvioesitysten kanssa
uhkaa painaa kaupungin vuosikatteen miinukselle, joten menojen kasvua on
leikattava.

Yhtiöistä voi tulouttaa

Lahdessa
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Salmi (sd.) miettii tuloutuksia
Lahti Energialta. Sieltä irtoaisi noin 15 miljoonaa euroa eli
suunnilleen yhden veroprosentin verran.

–Investointeja ei ole varaa
karsia ihan mahdottoman paljon, sillä Lahdesta on tullut kasvukunta ja
vanha korjausvelka on iso, Salmi sanoo.

Kuopiossa investointien määrä
hieman kasvaa, vaikka valtion toimet tekevät kevään raamiin seitsemän
miljoonan euron loven. Kouvolassa on istunut taloustyöryhmä miettimässä
menojen supistamista ja järjestämistä uudelleen. Porissa
valtionosuuksien leikkaus vastaa noin yhtä veroprosenttia, mutta
kuntaliitossopimus rajaa mahdollisuuksia veronkorotukseen.

Joensuussa
kaupunginhallituksen kehyspäätöksessä on ollut esillä muun muassa
lasten kotihoidontuen kuntalisän lakkauttaminen ja investointien
hidastaminen.

Lappeenrannassa tutkitaan säästömielessä jokainen
toimiala, ja Hämeenlinnassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio
Vekka (kok.) olisi valmis hillitsemään kaupungin investointeja, koska
yksityisiä investointeja on menossa paljon.

Rovaniemellä valtuuston
puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) olisi valmis tarkastelemaan kaupungin
lukioverkkoa. Vaasassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman
(r.) myhäilee, että mitään radikaalia vyön kiristystä ei ole
näköpiirissä.

[STT]