Tiukka taloustilanne voi vaarantaa peruspalvelut jatkossa
alentumisena ja toimeentulotuen kasvuna, sanoo Vantaan kaupunginjohtajan
tehtäviä hoitava apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen (kok.).
Vielä
ensi vuonna peruspalvelut pystytään kuitenkin hoitamaan sekä Vantaalla,
Helsingissä että Espoossa uhkaavasta taloustilanteesta huolimatta.
– Ensi
vuosi on tiukka mutta ei niin tiukka kuin tulevat vuodet siitä
eteenpäin, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok.).
Espoo ja Vantaa suunnittelevat pitävänsä veroprosenttinsa ennallaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Helsingin
kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) ei halua kommentoida asiaa ennen
talousarvioesityksen julkistamista. Hänestä ensi vuoden taloustilanteen
ennakoiminen on tällä hetkellä erittäin vaikeaa.
– Näyttää siltä,
ettei oikeastaan kenelläkään talouden toimijalla ole selkeästä kuvaa
siitä, miten tulevaisuus tulee muodostumaan, joten ei myöskään
kaupungilla ole sen parempaa tietoa olemassa.
Hän odotti viime
viikolla vielä valtiovarainministeriön ennustetta siitä, miten heinäkuun
lopussa alkanut finanssikriisin uusin vaihe heijastuu talouteen.
Helsinki julkistaa talousarvioesityksensä perjantaina, Vantaa 17.10. ja Espoo 27.10.
"Rakentamiseen järkeä"
Koska
peruspalvelut on nostettu tärkeysasteikon yläpäähän, kunnat joutuvat
lykkäämään joitain suunniteltuja rakennus- ja korjaushankkeita.
Esimerkiksi Vantaalla siirretään päiväkotien rakentamista ja koulujen
korjauksia.
Homekoulujen remonteista ei haluta tinkiä.
– Käytännössä remonttien siirtäminen on kovin vaikeata, arvelee Pajunen.
Myös
tilakustannuksissa säästetään kaikissa kunnissa. Kouluihin siirretään
pieniä päiväkoteja, ja koulujen ilta- ja viikonloppukäyttöä yritetään
lisätä.
Espoo luopuisi ylimääräisistä ja kalliista arkkitehtonisista yksityiskohdista koulujen rakentamisessa.
– Vaikka
on muodikasta rakentaa pyöreitä seiniä, en pidä sitä
tarkoituksenmukaisena, sanoo puheenjohtaja Marika Niemi Espoon
suomenkielisestä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnasta.
Terveyspalvelut säilyvät
Sosiaali- ja terveysrahoihin ei ole suunnitteilla leikkauksia.
– Olemme jopa lisänneet sosiaali- ja terveyspuolen määrärahaa, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Lipponen.
Kunnat
haluavat parantaa sellaisia hoitomuotoja, joissa ei tarvita
laitoshoitoa. Omaishoitoa, lasten perhehoitoa tai ihan vain
perusterveydenhuoltoa tehostetaan, jotta kallista laitoshoitoa
voitaisiin vastaavasti jossain vaiheessa vähentää.
Mahdollinen taantuma voi muuttaa sitä, minkälaisia palveluja kuntalaiset tarvitsevat.
– Lapsissa se voi näkyä nopeastikin, pohtii puheenjohtaja Sirkku Ingervo Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnasta.
(KL / STT / Saila Kiuttu)
