Keva: Ammatillista kuntoutusta saaneet pysyvät hyvin työelämässä
Viitisen prosenttia oli seurantakauden päätyttyä vanhuuseläkkeellä ja 19 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeellä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen tarjoamaa tukea tarvitsi 18 prosenttia kuntoutuksen viisi vuotta aiemmin käyneistä.
Mielenterveyskuntoutujien tulokset erityisen rohkaisevia
Tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista 72 prosenttia oli työelämässä vielä viiden vuoden jälkeen. Mielenterveyssyistä kuntoutetuista työelämässä oli vastaavasti 60 prosenttia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Mielenterveyskuntoutettujenkin tulosta voidaan kuitenkin pitää hyvänä. Tämän ryhmän osuus ammatillisen kuntoutuksen asiakkaiden keskuudessa on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana olennaisesti.
Seurantaryhmän henkilöistä 48 prosentilla terveydellisenä rajoitteena oli tuki- ja liikuntaelinsairaus ja 25 prosentilla mielenterveydellinen syy. Muu sairaus oli taustalla 27 prosentilla.
Ryhmän keski-ikä oli kuntoutuksen päättyessä 47,1 vuotta. Seuratut henkilöt olivat hakeutuneet kuntoutukseen yleisimmin perus- ja lähihoitajan, sairaanhoitajan, siivoojan, lastenhoitajan, sairaala- ja hoitoapulaisen sekä kodinhoitajan ja kotiavustajan ammateista.
Vuonna 2010 nämä henkilöt työskentelivät useimmiten erilaisissa hoitoalan tehtävissä tai koulunkäyntiavustajina, terveydenhuollon sihteereinä sekä esiopetuksen tehtävissä.
Kevan kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos on tyytyväinen tuloksiin, sillä Kevan kuntoutusprosessin läpikäyneiden asiakkaiden työllistymisprosentti on vuodesta toiseen ollut työeläkesektorin korkein, kunnat muun muassa suurina työnantajina voivat tarjota monen tyyppisiä töitä.
– Työhön palaaminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää, onhan jo ammatillisen kuntoutuksen saamisen kriteerinä aina työkyvyttömyyseläkkeen uhka eli henkilöllä on oltava jokin työkykyä uhkaava terveydellinen rajoite, hän kertoo.
Kuntoutujien keski-ikä nousussa
Palmroosin mukaan ammatillisen kuntoutuksen asiakkaiden keski-ikä on myös koko ajan ollut nousussa.
– Kevan tulokset kuitenkin osoittavat, että työjärjestelyillä tai uudelleenkoulutuksella keski-ikäisenkin osatyökykyisen henkilön mahdollisuudet jatkaa työelämässä paranevat olennaisesti, Palmroos painottaa.
– Kuntatyössä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut monia muutoksia ja tulokset näyttävät niihin nähdenkin hyviltä. Yhtiöittämisten myötä monen työpaikan ammattirakenne on yksipuolistunut eikä työjärjestelyjä ole enää yhtä helppo tehdä. Toisaalta taas työjärjestelyjen tarve varmasti kasvaa tulevaisuudessa kunta-alan henkilöstön ikääntyessä, Palmroos uskoo.
Kun koulutusajat ovat samaan aikaan pidentyneet, ei uudelleenkoulutus ole Palmroosin mukaan kaikissa tapauksissa enää realistinen vaihtoehto. Myös siirtyminen suoraan työelämästä opiskelujen pariin voi olla monelle suuri hyppy.
– Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia kannattaisi hyödyntää aiempaa enemmän, muistuttaa Palmroos.
(KL)
