Koulut käyttäisivät luomuruokaa, jos siihen olisi varaa
Kuntien haluttomuus antaa rahaa kouluruokaan estää luomuruuan laajemman käytön. Turun, Tampereen, Oulun ja Mikkelin kouluruuasta vastaavat kertovat, että luomun käyttöä haluttaisiin lisätä.
Vähitellen luomuruoka kuitenkin hivuttautuu kouluihin ja päiväkoteihin. Suuri lasten ruokkija Helsinki linjasi viime vuonna nostavansa sen osuuden päiväkodeissa 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
Luomua olisi tarkoitus lisätä pikkuhiljaa myös kouluruokailussa.
–Tällä hetkellä asiaa selvitellään, koska luomutuotteiden tarjoaminen edellyttää, että käytettävissä olisi nykyistä enemmän määrärahoja. Siihen ei ole vielä saatu myönteistä vastausta. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa luomutuotteita ei ole, sanoo ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki.
Muualla Suomessa luomuraaka-aineita käytetään jo ainakin yksittäisinä elintarvikkeina. Esimerkiksi Tampere ja Mikkeli ovat mukana Portaat luomuun -ohjelmassa, joka toimii tukiverkostona luomusta kiinnostuneille suurtalouskeittiöille. Sen ensimmäiselle portaalle pääsee jo ottamalla käyttöön vähintään yhden merkittävän raaka-aineen pysyvästi luomuna.
Yksittäisten raaka-aineiden lisääminen ruokatarjontaan luomuna ei yleensä ole kustannuskysymys, kertoo hankepäällikkö Irma Kärkkäinen EkoCentriasta. EkoCentria on Savon ammatti- ja aikuisopiston valtakunnallinen yksikkö, joka muun muassa kampanjoi lähi- ja luomuruoan puolesta.
–Hyviä esimerkkejä ovat juurekset, tietyt maitotaloustuotteet, kuten piimä, ja viljatuotteista hiutaleet, Kärkkäinen sanoo.
Mikkelin ruokapalveluista kerrotaan kuitenkin, että luomun vuoksi on säästettävä jostain muualta.
– Meillä säästetään henkilöstökustannuksista, sanoo palvelujohtaja Marjut Kuosma.
Ruokalistat sesongin mukaan
Kärkkäisen mukaan luomukeskustelussa tuijotetaan liikaa hintaa ja unohdetaan ruuan arvo.
–Pitäisi miettiä, mikä yhteys on oppimisella ja ruualla. Ne eivät käy enää käsi kädessä, jos lapset eivät juo kuin maidon ja syö näkkileivän.
Koko julkisten palvelujen ruuantuotantoketjua pitäisi Kärkkäisen mielestä alkaa ajatella uudella tavalla.
–Lähiruoka-ajattelu ja sesonginmukaisten tuotteiden käyttö on julkisissa ruokapalveluissa hämärtynyt. Tarvitseeko kaikkia tuotteita ollakaan saatavilla ympäri vuoden?
Kärkkäinen ottaa esimerkiksi kurkun, jota saattaisi saada sesonkiaikana läheltä edullisemmin ja luomuna, mutta koska keittiöt tilaavat sitä nykyjärjestelmän mukaan samasta paikasta ympäri vuoden kilpailutettuna, se saattaa tulla ulkomailta valmiiksi kuutioituna.
Lisää raaka-aineita markkinoille
Luomun laajempi käyttöönotto muuttaisi ruokalistoja, jos esimerkiksi kurkkua syötäisiin enää kesäisin. Tästä syystä tarkkoja hintavertailuja luomun ja tavallisen kouluaterian kesken on vaikea tehdä.
–Mitä enemmän meillä on tarjontaa, sitä lähemmäs tuotteiden hinta tulee kipukynnystä. Kyllä markkinavoimien lainalaisuudet tuntien on itsestään selvää, että hinnat laskevat.
Kouluruokavastaavat pitävät luomun esteenä myös huonoa saatavuutta. Mikkelin Marjut Kuosma esittää ratkaisuksi paikallista osuustoimintaa.
–Tuottajat löisivät hynttyyt yhteen, ja saataisiin enemmän raaka-ainetta markkinoille. Se olisi molemminpuolinen etu.
(KL / STT / Jaana Tapio)
