Kunnat kirivät terveyskulut kuriin
Pääkaupunkiseudulla karsittiin kustannuksia tehokkaimmin. Edullisinta terveydenhuolto oli Lahdessa.
Kilpailutusta, laitoshoidon purkamista ja nopeampaa vanhusten kotiuttamista.
Muun muassa näillä keinoilla kunnat onnistuivat saamaan terveydenhuollon kustannusten kasvun taittumaan viime vuonna. Kyseessä on ensimmäinen kerta yli kymmeneen vuoteen.
Kuntaliiton mukaan talouskurin taustalla on palvelujen vaikuttavuuden ja yhteistyön parantaminen. Kustannusten hillintä ei perustu säästötoimiin, vakuuttaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio.
–Erityisesti hoito- ja palveluketjuja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä on parannettu, Merikallio sanoo.
Suurista kaupungeista Lahti järjesti terveydenhoitonsa edullisimmin. Kustannukset Lahdessa olivat 1879 euroa asukasta kohden viime vuonna.
Helsingissä kustannukset puolestaan olivat maan korkeimmat, 2156 euroa kaupunkilaista kohden. Erot muihin kaupunkeihin syntyivät erityisesti perusterveydenhuollossa.
Väestön ikääntyminen lisää kysyntää
Jos tarkkoja ollaan, suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat viime vuonna pari prosenttia. Kuitenkin kun huomioidaan palkkojen ja hintojen kehitys, terveydenhuollon kustannukset alenivat hieman edellisvuodesta.
Helsinki, Espoo ja Vantaa olivat ainoat kaupungit, joissa kustannusten kasvu todella alitti palkkojen ja hintojen kehityksen.
–Laitoshoitoa on pystytty purkamaan Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa, Helsingin kehittämisjohtaja Riitta Simoila arvioi kustannussäästöjä pääkaupungissa.
Kuntaliiton vertailussa terveydenhuollon kustannuksiin on laskettu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
Keskisuurten kaupunkien vertailussa otettiin huomioon myös sosiaalitoimen kustannukset. Tyyreintä kaupunkilaisista huolehtiminen oli Kirkkonummella, pienimmät kustannukset syntyivät Mustijoella ja Keravalla.
Merikallio muistuttaa, että lähitulevaisuudessa väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta.
–Kehitystyötä tulee siis edelleen jatkaa, jotta palvelut voidaan turvata jatkossakin, Merikallio summaa.
(STT / Heidi Ekdahl)
