Lahden Myllyvirta: Valtava muutos kunnan asemaan
Sote-uudistus puolittaa kunnan toiminnan, Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta sanoo. (Kuva: Ville Miettinen)
Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta kuvailee sote-lakiesityksen vaikutusta tulevaan kunnan asemaan valtavaksi, jos laki toteutuu tiistaina julkistetun esityksen mukaisesti.
– Jatkossa myöskään Lahden kaupungin kokoinen kaupunki ei voi olla tuottamisvastuussa, onhan se valtava muutos kunnan rooliin, Myllyvirta sanoo Kuntalehdelle.
– Lahden kaupungin lausunto lähti siitä että lain pitäisi luonnosta vahvemmin antaa ainakin suuremmille kunnille todelliset mahdollisuudet toimia tuottamisvastuussa. Laki tässä muodossa tarkoittaa että kunta kuuluu paitsi sote-alue-kuntayhtymään joka on pakkokuntayhtymä, myös pakosta tuottaja-kuntayhtymään.
– Se on iso muutos joka puolittaa kunnan toiminnan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Myllyvirta muistuttaa, että kun kuntien vastuu työllistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä kasvaa koko ajan, niin sen hoito käy vaikeammaksi, kun uudistus vie keskeisiä työvälineitä pois.
– Kun miettii miten isoa muutosta tämä tarkoittaa lakiluonnoksessa esitettyyn, voi sanoa että on aika yllättävää hallintoa, että tällainen tulee kuntien lausuntokierroksen jälkeen ilman, että se oli siinä vaiheessa esillä.
Myllyvirta ei suoraan ota kantaa siihen, pitäisikö esitys lähettää uudelle lausuntokierrokselle suurten muutosten takia.
– Ainakin Lahden kaupungin osalta lausunto pitäisi nyt kirjoittaa aika uusiksi, siinä mielessä uuteen kierrokseen voisi olla perusteita.
Oma kysymyksensä Myllyvirran mukaan on, miten uudistus kohtelee kuntia yksittäin taloudellisesti.
Kuntien kannalta aikamoisessa epävarmuudessa elämistä, kun kuntakohtaiset vaikutukset voivat olla suuremmat kuin valtionosuusuudistuksen vaikutukset olivat. Ja nyt muutosta tehdään ilman että taloudellisista vaikutuksista on mitään arviota.
– Tässä voi kysyä mikä pitäisi olla kuntien mahdollisuus ottaa uudistukseen kantaa siinä vaiheessa, kun on kerrottu miten se taloudellisesti vaikuttaa.
– Jos monikanavaisen rahoituksen purkamistyö pistää rahoituskuviot uusiksi, niin olisiko se sellainen aika jolloin viimeistään pitäisi kuunnella myös kuntien näkemyksiä?
Olihan nuo peruslinjaukset jo edellisessä luonnoksesssa nähtävissä. Aika moni kunta/kaupunki vaan ei perehtynyt asiaan ja nyt sitten käytetään STM:sä perusteena, että surin osa kunnista piti esitystä hyvänä. Ei siellä tuottamisvastuussa ole mitään radikaalia tapahtunut edes tuon rakkaan kotikaupunkini osalta, mutta nyt se on sitten housussa, kun ei perehdytty asiaan. Muutaman kerran oon sanonut, että katsotaan millainen itku alkaa, kun keskuskaupungit ovat samassa liemessä kaikkien pikkukuntien kanssa. Rahat ja valta menee yli puolesta budjetista. Tämähän on vain ja ainoastaan historian suurin pissitys, jossa hävitään mitään kuntarakenneuudistuksia tehokkaammin kunnallishallinto Suomesta. Ja mikäs oli se Välimäen tavoite. Suomeen 20 kuntaa? Villi veikkaus, ko tavoite on seuraavassa hallitusohjelmassa…
jos keskusta on seuraavassa hallituksessa joten älä huoli. Keskustahan pitää aina lupauksensa?
Petteri Orpon (kok.) soten isäntäkunnista tuli Jan Vapaavuoren (kok.) soten renkikuntia.
Nyt valkenee miksi valtiosääntöoikeuden akatemiaprofessori Kaarlo Tuori pitää perustuslaillisena maakuntien järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja.
Meillä Helsingissä järjestäjä on Ervan kokoinen ja tuottaja maakunnan kokoinen jättialue. Mitenkähän esim.lastensuojelu järjestetään Hangosta Loviisaan? Tulee monia päällekkäisiä organisaatioita ja lisää hallintoa. Miten päihdetyö integroidaan kaupungin muuhun toimintaan, jos sitä johdetaan maakunnan tasolla? Paljon on ratkaistava.
Kuntien johtajat ja johto ovat koko ajan vastustaneet kunta-ja sote-uudistusta. Samaan aikaan itketään ja moititaan hallitusta kun se ei saa mitään aikaa! Joka pikku kunnassa sama organisaatio. Eikö voisi jo ajatella yhteistä etua eikä omaa pallia. On kuin kunnanjohtajat taistelisivat tuulimyllyjä vastaan. Typerää!