Kuntarakenne- ja sote-uudistukset eivät juuri lainkaan perustu tutkittuun tietoon, päätellään meneillään olevia ja valmistelussa olevia uudistuksia tarkastelevassa tutkimuksessa.

Tampereen yliopiston ja Lapin yliopiston tutkijat kyselivät kuntapäättäjiltä, pitivätkö he tutkijoiden asemaa merkittävänä kuntauudistuksessa.

Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että tutkijoilla ei ole ollut merkittävää asemaa kuntauudistuksissa. Vain 12 prosenttia kuntapäättäjistä arvioi, että tutkijoiden panos on ollut merkittävä. Kyselyyn vastasi 450 kuntapäättäjää.

Kysely on osa maaliskuussa julkistettavaa Kunnat ajopuina -tutkimusta.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Tulos heijastaa yleistä käsitystä siitä, että kuntauudistuksilla ei ole ollut tieteellistä perustetta. Tämä antaa hyvin kattavan kuvan tutkijoiden roolista, sanoo Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall.

Stenvall muistuttaa, että ei ole olemassa yhtä ainutta totuutta kuntauudistuksesta. On vain erilaista, toisistaan poikkeavaa intressipohjaista tietoa:

– Pieni kunta bongaa eri faktat kuin suuri kaupunki.

Millaisella tiedolla Suomea ohjataan -seminaarissa Tampereen yliopistossa alustanut Stenvall esitti myös itsekritiikkiä yliopistotutkimusta kohtaan, sillä tiedontuottajatkin tarjoavat usein vain sirpaletietoa. Yliopistotutkijat tuottavat tietoa kokonaan eri areenalle, kun rahoitusmalli ohjaa tutkijoita kirjoittamaan kansainvälisiin julkaisuihin, vaikka tietoa tarvittaisiin kansallisella ja paikallisella tasolla.

Stenvall sanoi toivovansa Suomeen uudistusten tueksi Ruotsin mallin mukaista komitealaitosta, jossa työtä pohjustetaan vahvalla tietoperustan valmistelulla.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. On yllättävää ja jopa käsittämätöntä, ettei tieteellistä tutkimusta hyödynnetä isoissa uudistuksissa kuten kunta- ja sote-uudistuksissa. Voisi ajatella, että ko. tutkimuksia on helppo löytää ja nostaa kansalaiskeskusteluun.

    Yhtäkään kunta- ja sote-uudistusyritysyritystä ei ole ohjannut viime vuosien aikana tutkittu tieto, vaan intressilähtöinen poliittinen valinta.

    Tällainen valtakunnallinen ”kokeilutalous” jos mikä tulee kalliiksi veronmaksajille. Valtionhallinto pyörii kiireisenä ja kunnallishallinto odottaa päätöksiä. Tämä ei ole kestävää kehitystä vaan pysähtyneisyyttä.

  2. Mutta tutkimuksen hyödyntäminenhän voisi saada ajetut uudistukset näyttämään hölmöiltä ja perusteettomilta ja viedä pohjaa pois ajatukselta, että poliitikoilla on kaikki viisaus iihan itsellään. Koko korkeakoululaitoksen voisi lakkauttaa, koska siellä ei tuoteta poliitikkojen tarpeisiin sopivia argumentteja. Muutama timoaro kiertämään maata ja esittämään ministeriöiden tarpeisiin sopivaa liturgiaa. Sillä tämä maa tästä nousee…

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*