Maakunta-sote muuttaisi kuntien ja alueitten taloutta
Jos uusi suurempaan toiminta-alueeseen perustuva, ja sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävä sote toteutuu, se muuttaa kuntakohtaista ja alueittaista verorasitusta.
Uuden soten valmistelu on aloitettu sosiaali- ja terveysministeriössä.
Tulevista isoista sote-alueista on tehty Perlacon Oy:ssa suuntaa-antavia laskelmia. Kun tulosta tarkastellaan kuntiin jäävien tehtävien nettomenojen osalta, maakuntien tehtävien monipuolisuus käy hyvin esille: Uudellemaalle nettomenoja jäisi 48 prosenttia ja Etelä-Savoon 36 prosenttia.
Sote-siirron jälkeisessä valtionosuudessa erot ovat huomattavan suuret: Uudellamaalla siirtyvän valtionosuuden osuus on 97 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 68 prosenttia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Laskennan lähtöoletus on, että kuntien sote-menot siirtyvät alueelle, ja että ikäryhmittäiset sote-valtionosuudet ja sairastavuusindeksiin perustuvat erät siirtyvät alueelle rahoittamaan palveluita.
Siirtyvä valtionosuus korvaisi siirtyviä sote-menoja Uudellamaalla 24 prosenttia, kun prosentti Kainuussa olisi 57.
Eniten veroprosentti laskisi Satakunnan kunnissa (-12,61 prosenttiyksikköä) ja vähiten Pohjois-Pohjanmaalla (-9,89 % prosenttiyksikköä).
Torstaina ilmestyvä Kuntalehti 4/2015 julkaisee alustavia laskelmia mahdollisen tulevan sote-mallin taloudellisista vaikutuksista.
Sote-uudistuksen ja valtionosuuksien on kohdeltava kuntia ja sote-maakuntia neutraalisti.
– Ei ole voittajia ja häviäjiä verrattuna vuoteen 2010.
Tulevan hallituksen pääministerin on noudatettava perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 pykälästä johtamaa rahoitusperiaatetta.
Peukaloruuvi Kataisen työkalu
Jyrki Kataisen 3,8 miljardin euron valtionosuusleikkaukset aiheuttavat kuntiin kuntaveroprosenttien korotuspaineita perustuslain vastaisesti. Tämä oli merkittävä osatekijä pääministeri Alexander Stubbin (kok.) sote-lakiesityksen kaatumiseen perustuslakivaliokunnassa.
Samoin valtionosuuskriteerien käyttäminen maakunnallisten sote-kuntayhtymien jäsenkuntien maksuosuuksissa oli kokokoomusjohtoiselta hallitukselta räikeä virhe.
Seuraava hallitus
Seuraavan hallituksen on korjattava Kataisen 3,8 miljardin euron valtionosuusleikkausten perustuslain vastaiset kuntaveroprosenttien korotuspaineet suuressa joukossa kuntia; ylipäätään leikkaukset ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 pykälästä johtaman RAHOITUSPERIAATTEEN VASTAISIA:
– Suomen kuntien perustuslaillisessa asemassa olevien asukkaitten perustuslain 19 pykälän turaamat yhdenvertaiset sote-palvelut ovat vaarantuneet:
1) nykyisessä järjestelmässä
2) verotusoikeudellisessa maakuntien sote-integraatiossa.
Kokoomuksen Kataisen ”vapaaehtoiset” kuntaliitokset
Ex-pääministeri Jyrki Katainen (kok.) käytti perustuslain vastaisesti valtionosuusleikkauksia peukaloruuvina saadakseen aikaan suurkuntaliitoksia.
Kokoomus ei ole luopunut suurkuntapolitiikasta ja perustuslain vastaisesta peukaloruuvista.
Siitä kertoo kuntaliitosselvitysten pakko, kun selvitysten tekemisen takarajaa määrittävää lakia muutetiin hallituksessa niin, että kuntaliitosselvityksiä on tehtävä vielä 2016 kriteerien täyttyessä.
2015 vaalien pääministeri
Seuraava pääministeri joutuu noudattamaan sekä perustuslain 19 että 121 pykälää, ja perustuslakivaliokunnan rahoitusperiaatetta valtionosuuksina.
– Valtionosuusleikkauksia ei voi tehdä, koska eduskunta ei ole mitätöinyt kuntia ja maakuntia koskevia lakeja, joiden rahoitukseen on saatava rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaiset valtionosuudet.