Suomalaisten käsityksiä oman kuntansa päätöksenteosta ja palveluista kartoitetaan suuressa kyselyssä.

Suomalaisilta kysytään mielipidettä kuntien palveluista ja päätöksenteosta.

31 950 kansalaista 40 eri kunnista saa lähiviikkojen aikana kyselylomakkeen, jossa kartoitetaan vastaanottajan käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita.

Kyselyssä selvitetään, mitä vastaajat ajattelevat kunnallisista palveluista. Siinä kysytään myös, miten vastaajat osallistuvat kuntansa päätöksentekoon.

Kysely on osa kunnissa toteutettuja ja tulevia uudistuksia arvioivaa ARTTU2-tutkimusohjelmaa, joka seuraa kuntien kehitystä vuoteen 2018 saakka.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toivoo, että kyselylomakkeen saajat tuntevat asian omakseen ja vastaavat aktiivisesti kyselyyn.

– Tutkimuksen kattavuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi vastausprosentti pitäisi saada mahdollisimman korkeaksi, Pekola-Sjöblom sanoo.

Edellisessä vastaavassa kyselyssä vastausprosentti oli 40,1.

Kyselyn tarkoitus on tarjota kuntapäättäjille tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi.

Tästä kyselystä on ensimmäisiä tuloksia odotettavissa ensi kesänä.

Aiemmin vastaavia tutkimuksia on tehty vuosina 2011 ja 2008.

 

Erilaisia kuntia ympäri maata

 

Tutkimusohjelmassa on mukana 40 erilaista ja kokoista kuntaa eri puolilta: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.

Lisäksi kysely lähetetään myös Hollolan kanssa vuonna 2016 liittyvän Hämeenkosken ja Kurikan kanssa vuonna 2016 liittyvän Jalasjärven kuntalaisotoksille.

Kuntakohtaiset otokset vaihtelevat 250:sta 1900:aan henkilöön.

 

Tuloksille paljon käyttöä

 

Tutkimustulokset ovat yleispäteviä eli niistä on ehdottomasti hyötyä myös muille kunnille, sanoo Pekola-Sjöblom.

Aikaisempien tutkimusten tuloksista asianomaiset kunnat ovat saaneet kuntakohtaiset raportit. Muille kunnille tietoa on tullut eri yhteyksissä Kuntaliitosta ja niitä on käytetty aktiivisesti, sanoo Pekola-Sjöblom.

– Aiempien tutkimusten tuloksia käytettiin myös kuntalain valmistelussa.

ARTTU2 on kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018. Se koostuu useasta osaprojektista. Tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista.

Ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä elinvoimaan.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*