Väitös: Bisnesperiaatteet kuntajohtamisessa tuovat ristiriitoja
Yrityksen toimintatapojen ja -periaatteiden soveltaminen kunnan johtamisessa voi aiheuttaa huonon johtamisen kokemuksen, toteaa huonosta johtamisesta väittelevä KTM, FM Anu Pynnönen.
Pynnösen tutkimusaineistoissa esiintyy sekä yksityistä että kunnallista sektoria edustavia tekstejä. Kunta-ala on viime vuosikymmenet lähentynyt yksityisen sektorin toiminta- ja johtamismalleja.
Pynnönen muistuttaa, että johtamisen toimintakontekstina kunta-ala kuitenkin on hyvin erilainen ja tämän kontekstin erilaisuus voi synnyttää ristiriitatilanteen silloin kun siinä sovelletaan liiketalouden toimintaperiaatteita.
Huonosta johtamisesta vaietaan
Pynnönen analysoi väitöstutkimuksessaan, millaista huono johtaminen on ja mikä on johtajan rooli siinä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Huonosta johtamisesta ei juuri puhuta, vaan johtamista koskeva kritiikki voidaan jopa aktiivisesti vaientaa. Usein syytä etsitään erilaisista konteksti- eli johtamisympäristötekijöistä, jopa johdettavista. Johtajasta tulee ikään kuin olosuhteidensa ja toimintaympäristönsä uhri. Mielestäni johtajalla kuitenkin on keskeinen rooli johtamisessa, myös silloin kun se on huonoa, Pynnönen sanoo Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.
– Usein lähtöoletuksena on, että johtajat ovat hyviä. Tätä käsitystä toistetaan ja ylläpidetään erilaisissa johtamista koskevissa puheissa ja teksteissä. Suomalainen johtaja on näissä usein vaatimaton sankari, uuras puurtaja ja hyvä sotilas. Huonosta johtamisesta puhuminen on jopa jossain määrin sosiaalisesti epäsuotavaa: meille suomalaisille voi olla syntymässä Hyvän Johtajan instituutio, Pynnönen toteaa.
Pynnönen haluaa tehdä huonoa johtamista näkyvämmäksi. Hän muistuttaa, että jos tunnistamisesta huolimatta huonoa johtamista ei tunnusteta, sen jatkuminen mahdollistuu.
Anu Pynnösen johtamisen väitöskirja ”Varjosta valokeilaan. Kriittisiä diskurssianalyyseja huonosta johtamisesta” tarkastetaan 19.8.2015.
