Turvapaikanhakijoita tänä vuonna jopa 30 000 – kuntia kehotetaan varautumaan
Kuntien tulisi jo varustautua tulevaan maahanmuuttajien vastaanottoon, ministeriö ja Kuntaliitto toteavat. (Kuva: Seppo Haavisto)
Ensi vuonna kuntiin muuttaa vähintään 10 000 maahanmuuttajaa. Luku on moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna, mikä johtuu turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta. Kuntien on hyvä jo nyt varautua maahanmuuttajien lisääntyvään kuntapaikkojen tarpeeseen. Näin toteavat työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja Kuntaliitto kunnille 22.9.2015 lähettämässään kirjeessä.
Tämän hetken ennusteen mukaan Suomeen saapuu noin 25 000–30 000 turvapaikanhakijaa tänä vuonna. Tämä johtuu lukuisista konflikteista, jotka ovat ajaneet ennennäkemättömän määrän ihmisiä hakemaan turvaa kotiseutunsa ulkopuolelta.
Moni hakijoista saa todennäköisesti oleskeluluvan Suomeen. Turvapaikanhakijoiden lisäksi kuntapaikkaa tarvitsevat kiintiöpakolaiset, joita saapuu noin 800 henkilöä vuodessa.
– Kun turvapaikkaprosessi päättyy, on tärkeää varmistaa oleskeluluvan saaneille henkilöille kuntapaikka sujuvasti ja nopeasti. Tavoitteena on, että kuntiin muutto on hallittua ja perustuu vapaaehtoisiin, kuntien kanssa etukäteen tehtäviin vastaanottosopimuksiin, ministeriöiden ja Kuntaliiton tiedotteessa todetaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kunnissa olisi hyvä alkaa suunnitella maahanmuuttajien vastaanottoa jo nyt. On tärkeää, että valtio, kunnat, järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta osallistuvat yhdessä pakolaisten vastaanottoon ja luovat edellytyksiä hyvälle kotoutumiselle.
Valtiolta korvauksia
kunnille kotouttamisesta
Oleskeluluvan saaneet, kuntaan muuttavat henkilöt ovat kunnan asukkaita ja käyttävät kunnallisia peruspalveluita, kuten kouluja ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tämän lisäksi korostuvat valtion järjestämät TE-hallinnon palvelut ja kotoutumista edistävät palvelut, kuten kielikoulutus ja työllistävät toimenpiteet.
Kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä maksetaan laskennallista korvausta kunnalle. Lisäksi kunnalle korvataan kulujen mukaan muun muassa eräitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia määräajan sekä tulkkaus- ja käännöspalveluja.
Valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan maahanmuuttajat korotettuina kertoimina kuntien valtionosuuksia määritettäessä.
– Kuntien on hyvä varautua myös siihen, että kotouttamistyöhön voidaan tarvita myös muuta kunnan rahoitusta, ministeriöiden ja Kuntaliiton tiedotteessa sanotaan.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistutti viime viikolla Ylen haastattelussa, että kotouttamisen korvausjärjestelmä on vuodelta 1993.
– Sitä pitäisi lähes tuplaten korottaa jotta korvaukset vastaisivat sitä kustannustasoa joka 1993 otettiin käyttöön, Kietäväinen arvioi A-studiossa.
Maahanmuuttajien kuntiin ohjaamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä ELY-keskusten kanssa. Tällä hetkellä ELY-keskukset tekevät vuosittain sopimuksen noin 1 300 kuntapaikasta. Tämän lisäksi pääosa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista muuttaa kuntiin itsenäisesti.
Aiheesta lisää:
Kielitaidon kautta kiinni ammattiin
Sipilä: Pakolaistilanne aiheuttaa enemmän paineita kuin taloustilanne
Kietäväinen Ylelle: Kotouttamisessa edessä valtavia haasteita
