Hankintalaista kiista Lounais-Suomen jätehuollossa
Lounaisen Suomen jätelaitokset eivät tyydy markkinaoikeuden päätöksiin, jotka kumosivat laitosten muodostaman hankintarenkaan kilpailutuksen yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä. Laitokset ovat päättäneet valittaa asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tarkoitus on ollut, että kotitalouksien roskapussit ja julkisen toiminnan tavanomainen sekajäte hyödynnetään vuosien 2015−2017 aikana hankintarenkaan kilpailutuksen tuloksena neljässä jätevoimalassa. Jätevoimalat sijaitsevat Vantaalla, Riihimäellä, Vaasassa ja Tukholmassa. Kilpailutuksessa hyödyntämisen pääratkaisuksi vuodesta 2018 alkaen valittiin Ekokem Oyj:n uusi jätevoimala Salon Korvenmäessä.
Markkinaoikeuden päätöksen vuoksi jätteen energiahyödyntäminen Salossa viiväsyy. Jätelaitokset joutuvat selvittämään väliaikaisia ja vaihtoehtoisia hyödyntämistapoja sekalaiselle yhdyskuntajätteelle. Kierrätystä edistetään edelleen syntypaikkalajitellulla ja lajiteltujen jätteiden vastaanotoilla.
Hankintarenkaan muodostavat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Porin jätehuolto ja Rauman seudun jätehuoltolaitos. Lounaisen Suomen Hankintarenkaan alueella asuu noin 700 000 asukasta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Jätelaitokset katsovat noudattaneensa hankintalakia
Jätelaitokset katsovat, että hankintarengas on toiminut hankintalainsäädännön mukaisesti ja käyttänyt kilpailullista neuvottelumenettelyä. Markkinaoikeus ei jätelaitosten näkemyksen mukaan ottanut huomioon päätöksissään kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevia säännöksiä ja erityispiirteitä.
Jätelaitosten mielessä vallalla on jo pitempään ollut hankintamenettelyjen ja -säännösten joustavuutta ja hankintayksikköjen harkintavaltaa korostava suuntaus ja että markkinaoikeuden ratkaisu on ristiriidassa tämän kanssa.
Jätelaitokset katsovat, että markkinaoikeus on tarkastellut hankintakautta vuodesta 2018 eteenpäin virheellisesti, eristettynä hankintakokonaisuudesta.
Jätelaitosten mukaan hankinnan jakaminen kahteen hankintakauteen on sallittua kyseisessä hankintamenettelyssä ja niiden muodostama hankintarengas on ilmoittanut sen käytöstä julkisessa hankintailmoituksessa. Laitokset katsovat, että markkinaoikeus on tarkastellut hankintakautta vuodesta 2018 eteenpäin virheellisesti, eristettynä hankintakokonaisuudesta
Asiasta tarkemmin aiemmin Kuntalehden verkkosivulla.
Erinomainen idea, että hankintalain kilpailullista neuvottelumenettelyä on käytetty hyödyksi. On todettava, että aiheesta on Suomessa hyvin vähän oikeuskäytäntöä, mutta hankintayksikköjen kannalta ennakkoluuloton lähestyminen aiheeseen on piristävää. Katsotaan mitä korkein hallinto-oikeus asiassa sanoo. Sinällään tulee muistaa, että hankintalaki (348/2007) ei sittenkään estä mielekästä toimintaa, vaan se on vain puitteet asettava laki, aivan kuin liikennesäännöt. Liikennesäännötkin rajaa tietyt nopeudet moottoritielle ja tietyt nopeudet taajamaan. Näillä samoilla periaatteilla hankintalaki rajaa asioita, mitä tietyn menettelyn piirissä voi tehdä, mutta myös antaa monipuoliset vaihtoehdot kyseisen menettelyn mahdollisuuksien käyttämiseen.