Vehviläinen torjuu aluekunnat: Maakunta on maakunta
Ruotsista ei ole tarkoitus ottaa mallia alueellisista kunnista, sanoi Anu Vehviläinen Tulevaisuusfoorumissa. (Arkistokuva. Kuva: Kunta.tv))
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen, kesk., mukaan tarkoituksena ei ole valmistella kuntamuotoisesti perustettavia maakuntia.
– Maakunta on aivan oma yksikkönsä ja yhteisönsä, julkisoikeudellinen toimija. Ei sillä ole määräysvaltaa myöskään kuntiin, Vehviläinen sanoi keskiviikkona Kuntien tulevaisuusfoorumissa Kuntatalolla Helsingissä.
– Maakunta on maakunta ja sille tulee maakuntalaki, Vehviläinen painotti, mutta myönsi, että maakuntalaissa tulee olemaan saman tyyppisiä säännöksiä kuin kuntalaissa.
Vehviläisen mukaan nyt ei ole tarkoitus kehitellä mitään kuntamuotoista maakuntaa, jollaista ovat esittäneet muiden muassa entiset kansanedustajat Kimmo Sasi, kok., ja Hannes Manninen, kesk., ovat esittäneet.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tässä on tarkoitus kyllä, että meillä on ihan omat maakuntansa. Me ei kopioitaisi sitä Ruotsin mallia, hän sanoi.
Vehviläinen on käsittänyt Sasin ja Mannisen ajattelevan, että sillä mallilla päästäisiin helpommalla.
Vehviläinen muistutti, että perustuslaissa on kunnalle määritelty hyvin tarkasti itsehallinnollisuus, verotusoikeudet ja kaikki muu, mutta kuntaa suuremman alueen itsehallinnosta perustuslaista sanotaan niukasti.
– En pitäisi hirveän selkeänä, jos meillä olisi aluekuntia ja sitten kuntia.
Aiheesta aiemmin:
Kuntien takauskeskus kannattaa kuntamuotoisesti perustettavia maakuntia
Manninen ja Sasi HS:ssa: Maakunnista tehtävä aluetason kuntia
Näin ministeri Vehviläinen välttää kaikkein tärkeimmän – hän torjuu esityksen joka on hyvin selväpiirteinen ja josta on kokemusta muualta, kuten Ruotsista – sen sijaan hän ei kerro mikä on hallituksen ratkaisu – näiltä näkymin hän ja hallitus ovat valmistelemassa vaaleilla valittavaa valtion virastoa alueille, joita kutsutaan maakunniksi. Kyllä siitä saadun tiedon perusteella on oikea itsehallinto todella kaukana!
On aivan oikein perustaa selkeä eurooppalainen moderni suomalainen maakuntahallinto, joka on selkeästi erilaista kuin kunnan taikka valtion hallinto. Suomen hallintojärjestelmä on jo perustuslain lähtökohdiltaan hyvä ja nyt vaaditaan selkeytystä ja tehostamista.
On todellakin aivan oikein perustaa moderni suomalainen ja eurooppalainen maakuntahallinto.
Kysymys: mikä sen oikeushenkilöllisyys on?
Iskulauseiden- ja sanojen ja reunaehtojen toistamisella asia ei etene minnekään.
Eikö olisi jo asian aika?
”Valtion maakunnat”, ”valtio rahoittaa maakunnat tilapäisesti”, ”könttäsumma maakunnille” ja ”strateginen ohjaus” — on otettu poliittisesti riippumattomalle perustuslakituomioistuimelle idiomeiksi perustuslain 121 §:n muuttamiseksi pelkkänä tulkinta-asiana. Perustuslaissa ei mainita näitä idiomia lainkaan.
Teoriassa
Valtio ottaa maakuntien ja kuntien nykyiset itsehallintorahat 50–60 prosenttia itselleen. Palauttaa kunnilta kuntien perustuslain 121 §:ssä säädetyn verotusoikeuden mukaisesti kantamista veroista — itsehallintorahoista — takaisin tiukassa valtion ”strategisessa” ohjauksessa PIENENEVÄT ”könttäsummat” ”tilapäisesti”. Tämä tehdään Lehman Brothersista alkaneen kansainvälisen laman tähden, mikä on täysin luokatonta perustuslain kohtelua valtioneuvostolta ja siinä istuvilta nykyisiltä henkilöiltä.
”Perustuslakituomioistuimen” huijausta.
Sekä poliittisesti riippumattoman että lainsäädäntötyöstä riippumaton ”perustuslakituomioistuimen” jäsenten pitää ymmärtää, että valtioneuvosto yrittää uittaa perustuslakiongelmaisen mallin läpi idiomeilla.
Puolueet, jotka puliveivaavat lakeja eivät voi istua ”perustuslakituomioistuimessa”.
Käytännössä
Suoralla vaalilla valitulla maakuntavaltuustolla ei ole perustuslain 121 §:n tarkoittamaa itsehallinnollista rahoittaja-järjestäjän asemaa.
Sen sijaan maakunnallisilla, vaalilla valituilla kuntayhtymävaltuustojen asukkaitten luottamushenkilöillä on vahva perustuslain 121 §:n tarkoittama rahoittaja-järjestäjä-tuottajan asema.
Rahoittaja-asema fiksusti tulee kuntayhtymän perussopimuksen valtuutuksena valtuustolle — itsehallinnollisten asukkaitten luottamushenkilöille, jotka edustavat kaikkia maakuntien asukkaita yhtään kuntaa väheksymättä tai pois sulkematta valtuustosta, mikä on demokraattisesti vahvaa. Verotusoikeus on säädetty vahvasti perustuslain 121 §:ssä.
Tulisiko kunta sana olla näkyvissä vasta sitten, kun alueilla verotusoikeus ja kunnon itsehallinto?
Eli ei alkuun maaKUNTA eikä alueKUNTA vaan joku ihan muu. Ehkä sellainen missä ennemminkin sana valtio kuin kunta… Sitten jos verotusoikeus annetaan ovat lähempänä kuntia ja näin voisi kunta-sanan ottaa nimeenkin 😉
Toki kaikki tämä keskustelu turhaa, kun nimestä on jo päätetty.
Valtioneuvoston ja ”perustuslakituomioistuimen” on noudatettava Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaa — valtiosopimusta, joka on myös Suomen laissa, ja on yhdenmukainen perustuslain 121 §:n kanssa.
— Kysykää oikeuskanslerilta ja eturivin perustuskakiasiantuntijoilta.
Nimimerkki ”Pohdiskelija” 15:06 on oikeassa.
Perustuslain 121 §:ssä verotusoikeus siirtyy kunnilta kuntia suuremmille lähialueille — aluekunnille — niiden tehtävien osalta, jotka ovat luonteeltaan aluekunnan sisään jäävien kuntien asukkaille parempi järjestää alueellisesti. Aluekunnalla ja sen sisään jäävillä kunnilla on verotusoikeus. Noudattaa Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaa, joka on Suomen laissa.
Aluekunnan valtuustossa — kuten KUNTAyhtymän valtuustossa — on luottamushenkilöt jokaisesta alueKUNNAN sisään jäävästä kunnasta. Äänivaltaleikkuri estää, ettei aluekunnan päätösvaltaa käytä enemmistössä oleva suurkaupunki.
Perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten (PL 121 § 1. ja 4. momentti) kuntayhtymät:
— verotusoikeus, täysi budjettivalta, täysi päätösvalta rahoituksesta ja alijäämien kattamisesta, täysi itsehallinto ml. strateginen itsehallinto.
— Vaaleilla valitut perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten luottamushenkilöt tekevät järjestämispäätökset, verotus- ja rahoituspäätökset ja tuotantopäätökset.
Noudattavat eduskunnan säätämiä soten laatuun liittyviä lakeja. Valtioneuvosto ja eduskunta vastaavat perustuslaista johdetun rahoitusperiaatteen mukaisesti lisärahoituksesta siten, että laatu ja lyhyet jonotusajat toteutuvat siellä missä on suhteellisesti suurin sairastavuus ja ikärakenteesta johtuva hoidon tarve:
— Sipilän hallitus on laininlyönyt tämän. Päinvastoin valtioneuvisto kiihdyttää rahoitusta sinne, missä on suhteellisesti eniten nuoria, terveitä ja paljon tarjolla työterveyshuoltoa.