Hallitus yrittää estää sote-investoinnit ja ulkoistukset

Suuria sairaalahankkeita ja sote-palvelujen ulkoistuksia yritetään rajoittaa määräaikaisella lailla. Lakiluonnos julkistettiin helatorstain aattona ja se lähti pikaiselle lausuntokierrokselle. Kuntaliitossa esitykseen suhtaudutaan kriittisesti.

Kaavaillut säännökset rajoittaisivat selkeästi kuntien ja kuntayhtymien päätösvaltaa. Kuntaliitossa lakiluonnokseen suhtaudutaan kriittisesti, mutta moititaan myös joitakin kuntia – nimiä mainitsematta.

Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen sanoo, että nyt tehdään koko kuntakenttää koskeva ratkaisu joidenkin kuntien takia, jotka ovat ”lähteneet pelaamaan peliä suhteessa maakuntauudistukseen”.

– Kun jotkut kunnat ovat tehneet rakenteita lukkoon lyöviä pitkäaikaisia sopimuksia, niin sitten lyödään kaikki kuntien investoinnit ja pitkäaikaiset sopimukset lyttyyn, hän harmittelee.

Lakiluonnoksen mukaan kunta tai kuntayhtymä ei saisi tehdä sitoumuksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointeihin, joiden kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa. Tämä rajoitus olisi voimassa vuoteen 2019 asti, jolloin sote-palveluiden järjestämisvastuun pitäisi siirtyä maakunnille.

Rajoitusta kaavaillaan myös ulkoistuksiin. Jos kunta tai kuntayhtymä ulkoistaa sote-palvelunsa jollekin yksityiselle palveluntuottajalle, sopimuksiin pitää sisällyttää tiukka sopimusehto. Ehdon mukaan sote-huollon järjestämisvastuulla olevalla eli käytännössä maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus viimeistään vuoden 2019 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Irtisanomisehto pitää sisällyttää vähintään viisivuotisiin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo sopimuskauden aikana ylittäisi 50 prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan soten osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista.

Kuntaliitto on suositellut jo jonkin aikaa ulkoistamissopimuksiin ja pitkäaikaisiin vuokra- ja käyttöoikeussopimuksiin irtisanomisehtoa sote-uudistuksen varalta.

STM voi antaa
poikkeuslupia

Kaikkia rakennushankkeita ei kuitenkaan tyrmätä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) voi antaa poikkeusluvan isollekin investoinnille, jos hanke on hyvin perusteltu.

Poikkeuslupatyöhön ministeriöön palkataan pari työntekijää.

Myöskään rakennusten vuosihuoltoon liittyviä investointeja kielto ei koskisi. Myös valvontaviranomaisen edellyttämät investoinnit voitaisiin toteuttaa, vaikka kustannusarvio ylittäisi viiden miljoonan euron rajan.

Lisää työtä on tulossa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joka antaa lausuntoja siitä, että yksityisen palvelujen tuottajan kanssa tehdyn sopimuksen irtisanominen on perusteltua. Vuonna 2019 tätä tehtävää hoitamaan palkataan kaksi työntekijää.

Isoja sairaaloita
ja ulkoistuksia on vireillä

Vaikka poliitikot ovat taistelleet sote-uudistuksesta vuosikausia, tuorein sote-malli, jossa järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, näyttää vauhdittaneen rakennushankkeita kunnolla.

Lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä on valmisteilla tai käynnissä suuria rakennushankkeita. Myös kunnat ja kuntayhtymät suunnittelevat uusia investointeja perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin.

STM:n karkean arvion mukaan erikoissairaanhoidon hankkeiden kustannusarvio olisi noin neljä miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.

Arvio on kuitenkin epätarkka, koska kaikista hankkeista ei ole tehty lopullisia päätöksiä. Useat hankkeet ovat vasta suunnitteluvaiheessa.

STM:ssä viime syksynä tehdyssä arviossa sairaanhoitopiirien rakennushankkeita on yhteensä lähes 3,4 miljardin edestä. Lista perustuu viime kesänä tehtyyn kyselyyn.

Lääkintöneuvos Timo Keistinen STM:stä tähdentää, että täysin tarkkaa arviota ei ole pystytty tekemään, mutta lista antaa kokonaiskuvan.

Hän on sitä mieltä, että monet hankkeet ovat tarpeellisia, koska rakennuskanta on pääosin 50 vuotta vanhaa. Toisaalta hän huomauttaa, että hoitotavat ovat nopeassa murroksessa. Esimerkiksi telelääketiede eli esimerkiksi puhelinten ja muiden välineiden käyttö kasvaa.

– Osataanko se ottaa huomioon, Keistinen kysyy.

Sulkava ulkoistaa
varmistaakseen palvelut

Kuntaliiton vuosi sitten tekemässä kyselyssä 19 kuntaa ilmoitti, että niissä oli tehty valtuustoaloite, joka koski ulkoistuksia.

Tämän vuoden alussa ulkoistussopimuksen ovat tehneet ainakin Ähtäri, Kuortane, Alavus ja Soini.

Ensi vuoden alussa Sysmä ja Sulkava ulkoistavat sote-palveluitaan yksityiselle terveysalan yritykselle Attendolle.

Sulkavan kunnanvaltuusto teki päätöksen huhtikuun lopussa. Valitusaikaa on jäljellä vajaa viikko.

– Teimme tämän päätöksen ihan meidän oman talouden takia. Menot ovat liian suuret ja haluamme varmistaa lähipalvelut, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli, kesk.

Rallin mukaan Sulkava kannattaa maakunnallista yhteistyötä, mutta nyt piti ajatella ensisijaisesti omaa kuntaa. Viime vuonna sote-menoihin tuli yli miljoonan euron lisälasku.

Sulkavan ulkoistussopimus on kestoltaan kuusi vuotta ja sisältää enintään neljän vuoden optiomahdollisuuden.

Ralli ei huolehdi vielä siitä, mitä tapahtuu vuonna 2019, kun sote-uudistuksen pitäisi tulla voimaan.

Irtisanomisehtoa Sulkavan sopimuksessa ei ole.

Kainuussa luotetaan, että sairaalahanke etenee

STM:n arvion mukaan suurimmat rakennushankkeet ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin alueella.

HUSin yli 800 miljoonan summassa on jo valmistuneitakin hankkeita. Suurimpien hankkeiden, traumakeskuksen ja syöpäkeskuksen, suunnitellaan valmistuvan 2021–2022. Uusi lastensairaala valmistuu ensi vuonna.

Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä on yhteensä puolen miljardin hankkeet kummassakin.

Keski-Suomen uuden keskussairaalan pitäisi valmistua vuonna 2020. Sairaalan rakentaminen alkaa tänä vuonna. Kokonaiskustannus on STM:n mukaan arviolta yli 400 miljoonaa euroa. Keski-Suomen hankkeisiin lasketaan myös jo valmistunut Äänekosken terveyskeskus.

Pohjois-Pohjanmaan valtava hanke on nimeltään Tulevaisuuden sairaala. Se koostuu useasta erillisestä tilahankkeesta ja ajoittuu vuoteen 2030 saakka.

STM:n listasta puuttuu esimerkiksi Kainuun Uusi Sairaala -hanke, josta piti tehdä rakentamispäätös alun perin kesäkuussa, mutta päätös siirtyi loppuvuoteen, koska suunnittelu on kesken. Kainuun arviolta noin 135 miljoonan euron hankkeen suunnittelusta ja urakoinnista vastaa Kainua-allianssi, mutta rakentamispäätöksen tekee Kainuun soten valtuusto.

Kainuussa uskotaan, että kaavailtu investointirajoitus ei vaikuttaisi Kainuun uuden sairaalan suunnitteluun, koska vanhoja tiloja korvataan uusilla. Kehitysvaiheesta on tehty sopimus.

– Kainuun keskussairaala on rakennettu vuonna 1969. Osa tiloista on purettu ja olemme joutuneet vuokraamaan potilasvastaanotto- ja osastotiloja muilta toimijoilta, perustelee Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto.

Urakkasopimuksen
allekirjoitus ratkaisee

Määräaikainen laki ei olisi taannehtiva, joten se ei koskisi investointeja, joista on tehty sitoumus.

Investointia koskevan sitoumuksen tekemisessä merkittävänä ajankohtana pidettäisiin urakkasopimuksen allekirjoittamista.

Joillakin alueilla voi tosin tulla nyt kiire allekirjoittaa urakkasopimuksia, jos halutaan, että hankkeet lähtevät lähivuosina liikkeelle.

STM:ssä epäillään, että monissa tapauksissa halutaan investoida omalle alueelle, jotta tuleva palvelujen järjestäjä eli maakunta sidottaisiin investointien hyödyntämiseen.

Investoinneilla siis turvattaisiin nykyisen kaltaiset palvelut omilla kotinurkilla.

Kaikille varmaan on jo selvää, että palveluverkkoa varsinkin peruspalveluissa aiotaan karsia tulevaisuudessa. Tämä mahdollisuus mainitaan lakiluonnoksessakin.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 6/2016