Lappeenranta sai ylipainoiset liikkeelle

Yksi pieni toiminnan muutos on tuonut suuren muutoksen sairaalloisen ylipainoisten liikuntatottumuksiin Lappeenrannassa.

Viime vuonna käyttöön otettu BMI-kortti on tuonut liikuntaharrastuksen aiempaa vahvemmin satojen ylipainoisten ulottuville.

BMI-kortti myönnetään henkilöille, joiden painoindeksi (BMI) on 40 tai enemmän ja se oikeuttaa kaupungin uimahallin ja kuntosalin rajattomaan käyttöön vuoden ajaksi.

Lisäksi BMI-kortin saajalla on mahdollisuus saada liikuntaneuvontaa kaupungin liikuntatoimen liikuntaneuvojilta.

Vuoden 2015 alussa käyttöön otetun kortin on lunastanut jo lähes 200 kaupunkilaista.

– Olen ollut mukana liikunta-alalla yli 20 vuotta. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa hyvin yksinkertainen tuote, jolla voimme tavoittaa sairaalloisen ylipainoisten kohderyhmän, sanoo Lappeenrannan liikuntasihteeri Aija Rautio.

Runsaan vuoden aikana BMI-kortin lunastaneiden kesken on syntynyt myös tärkeä sosiaalinen muoto toiminnalle.

Suljetussa Facebook-ryhmässä voi vaihtaa kokemuksia, ja liikuntaneuvoja päivittää vinkkejä liikunnasta ja ravinnosta.

– Ehdottomasti tärkeintä on, että ryhmäläiset kertovat toisilleen omista liikuntakokemuksistaan. Sosiaalinen ulottuvuus on äärettömän tärkeä.

– Eräs jäsen on säännöllisesti kutsunut muita mukaan vesijumppaan, ja parhaimmillaan hän on saanut seuraukseen uimahalliin 15 ihmistä ryhmästä, Rautio kuvailee.

 

Omatoiminen liikunta lisääntynyt

Aija Rautio teki vastikään BMI-kortin vastaanotosta liikunnan ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyön. Kyselytutkimukseen vastasi 67 % niistä 114 henkilöstä, joille tammi-lokakuussa 2015 oli myönnetty BMI-kortti.

Vastaajista 77 % sanoi, että liikuntaneuvonnasta on ollut hyötyä paljon tai erittäin paljon. 74 % sanoi että liikunta on lisääntynyt.

– Se mikä on erityisen hienoa on, että liikuntaa lisänneistä 62 % sanoi liikkuvansa vähintään 2–3 kertaa viikossa ja 16 % jopa 4–7 kertaa. Tällä täytyy olla positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja jaksamiseen ja jopa painonhallintaan, Rautio arvioi.

– Kuntasektorin pitäisi tavata liikkumaton ihmismassa ja tarjota palveluja heille. Meidän pitäisi tehdä pieniä avauksia, joilla on isoja vaikutuksia.

Katse lapsiin ja nuoriin

Lappeenrannassakin toimintaa hiotaan edelleen. Raution mielestä seuraavaksi tulisi kohdentaa toiminta 20-40-vuotiaisiin.

– Nuoriin aikuisiin vaikuttamalla heijastus ulottuisi lasten ravintoon ja liikuntaan, hän muistuttaa.

Lappeenrannan liikuntatoimi onkin lisäämässä yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa. Liikuntaneuvojat lähtevät mukaan alueellisiin vanhempainiltoihin. Tavoitteena on tavata lapsiperheiden vanhempia ja vaikuttaa heihin,

Tiistaina Lappeenrannan nuoriso- ja liikuntalautakunta päätti jatkaa käytäntöä, jossa kaupungin noin 700 esikoululaiselle annetaan kymmenen kerran kortti uimahalliin.

Viime lukuvuoden lopulla tehtyyn, kortin käyttöä kartoittaneeseen, kyselyyn vastanneista joka kolmas ilmoitti, että esikoululaisen mukana uimahalliin oli lähtenyt koko perhe.

Käytäntö leviää

Lappeenrannan pieni mutta vaikutuksiltaan suureksi osoittautunut avaus on jo levinnyt muualle: Espoo otti BMI-kortin käyttöön liikuntatoimessaan tämän vuoden alussa.

Raution tekemä tutkimus uusitaan syksyllä.

– Nyt on kortin ja liikuntaneuvonnan vaikutus vuoden ajalta. Nyt on mielenkiintoista nähdä, jatkuuko vaikutus toisena vuonna.

Tulevaisuudelta Rautio toivoo, että Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kanssa seurattaisiin esimerkiksi vuoden toiminnassa olleiden kohdalla, ovatko lääkärissä käynnit vähentyneet.

– Silloin voisimme sanoa euromääräisesti, mikä on toiminnan vaikutus euroissa.

FAKTOJA LIHAVUUDESTA:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi vuonna 2011, että 1,4–7 % Suomen terveysmenoista johtuu lihavuudesta. Euroissa lihavuuden kustannuksiksi arvioitiin tuolloin 330 miljoonaa.

Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan ylipainoisten osuus 12–18-vuotiaista suomalaisista nuorista on noin kolminkertaistunut 1970-luvun lopun ja 2010-luvun alun välisenä aikana. Lisäksi lihavuuden vaikeusaste on kasvanut.

Aikuisista joka viides on lihava (BMI >30). Lapsuusiän ylipaino ja lihavuus lisäävät riskiä lihavuuteen aikuisiässä.

Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksen (LATE, 2007-2009) mukaan kouluikäisistä pojista 20 % ja tytöistä 21 % oli ylipainoisia. (Lähde: THL)