Some muuttaa koulukiusaamista ja opettajan haasteita

Kuntaliitto, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Suomen Vanhempainliitto ovat käynnistäneet kampanjan koulussa tapahtuvaa häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa vastaan. Kampanjan verkkosivut avattiin perjantaina 19. elokuuta.

Kiusaamiseen puuttumiseen tuovat uusia haasteita mm. sosiaalinen media ja uudet älypuhelinsovellukset.

– Opetushenkilöstö ei ehdi edes aina ymmärtää, mistä on kysymys, kun jo kehittyy uusia tapoja kiusata, kuvailee perusopetuksen erityisasiantuntija Leena Pöntynen Kuntaliitosta.

Somessa tapahtuvaan kiusaamiseen puuttuminen voi olla vaikeaa myös siksi, että joskus on vaikea määrittää, mikä tapahtuu koulussa, mikä vaikuttaa siihen mitä koulussa tapahtuu ja mikä vaikuttaa vapaa-aikaan.

– Jos asia vaikuttaa selkeästi kouluun, tilanne vaatii yhteistyötä vanhempien kanssa.

Tylyksi kiusaamisen muodoksi Pöntynen mainitsee myös ryhmästä pois sulkemisen.

Kiusaaminen on vaikea käsite

Koulukiusaamisen käsite on vaikea, Leena Pöntynen muistuttaa. Osa kiusaamisesta ei ole havaittavaa. Osaa ei määritellä kiusaamiseksi mutta lapsi nimittää sitä kiusaamiseksi.

– Kuulin juuri esimerkin, jossa neljä yläkouluikäistä tyttöä oli lähdössä koulun jälkeen kauppakeskukseen. Yksi halusi mennä leffaan ja kolme shoppailemaan. Leffaan halunnut koki tulleensa kiusatuksi, kun muut eivät halunneet mukaan.

– Henkilön kokemus voi olla muuta, kuin mitä kiusaamisella tarkoitetaan.

Kiusaamisen vastainen ohjelma Kiva koulu määrittelee kiusaamisen näin: Kiusaamista on, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti ja tahallaan pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.

Kesäkuussa tamperelainen opettaja kirjoitti Helsingin Sanomissa, että opettajat sulkevat silmänsä kiusaamiselta koulun mainetta varjellakseen.

Pöntynen korostaa, että opettajat puuttuvat tilanteisiin erittäin usein. Aktiivisuudesta huolimatta osa kiusaamisesta jää näkemättä tai sitten opettaja ei tunnista kiusaamistilannetta.

Perusopetuksen yksi tavoite on opetella ihmisyyteen. Pöntynen näkee tähän kuuluvan myös, että ihminen oppii tietämään sen, että aina eivät mene asiat oman mielen mukaan ja se ei välttämättä ole kiusaamista.

– Toisaalta jos on jouduttu tilanteeseen, että toinen on tullut kiusatuksi tai itse on tullut kiusatuksi, niin miten opitaan olemaan ihmisinä siinä selvittelytilanteessa.

– Se on mielestäni aika olennaista tässä kokonaisuudessa.

Kauaskantoiset vaikutukset

Koulut ovat oppilas- ja opiskeluhuoltolain uudistumiseen liittyen tehneet suunnitelmat oppilaan suojaamiseksi kiusaamiselta ja häirinnältä ja väkivallalta pari vuotta sitten.

– Niitä päivitetään ja niihin perehdytetään vuosittain, Pöntynen sanoo.

Perjantaina avatulle enkiusaa.fi-sivustolle kootaan hyväksi havaittuja toimintamalleja, koulutusvideoita ja vinkkejä sekä lisätään myös oppilaille, vanhemmille, opettajille, rehtoreille ja opetuksenjärjestäjille muuta tietoa ja tukea häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen.

– Odotuksena on, että näin vahvistetaan jo olemassa olevia käytäntöjä ja tarkistetaan, onko käytännöt toiminnassa: Huomaammeko riittävästi, puutummeko riittävästi?

Pöntynen korostaa, että koko homman avain on, herättää kaikki lasten kanssa työskentelevät ajatukseen, että yhdessä näkeminen ja puuttuminen on ratkaisevan tärkeää.

– Pysäytetään tilanne ennen kuin tulee pitkiä vaikeita kierteitä, ja opetetaan ihmisenä olemista heti alkuvaiheessa.

Pöntysen mukaan kiusaamiseen puuttumisen hinta realisoituu vasta myöhemmin ihmisen elämässä, sillä vaikutukset voivat kantaa aikuisuuteenkin asti.

– Se, että me aikuiset jaksamme koulun arjessa huomata ja puuttua, voi olla ensiarvoisen tärkeää. Puuttuminen mahdollisimman varhain on sekä inhimillisesti että taloudellisesti paras vaihtoehto.

enkiusaa.fi-verkkosivusto

Lue myös: Koulupsykologi jää nuorelle etäiseksi