Kuntatyöntekijöiden valtuustopaikat kasvattavat kuntien menoja

Tuoreen tutkimuksen mukaan kunnan menot kasvavat, kun valtuustoon valitaan kunnan omia työntekijöitä. Yhden valtuustopaikan lisäys kunnan työntekijöille kasvattaa kunnan vuosittaisia menoja keskimäärin yhden prosentin, selviää VATT:n sekä Jyväskylän, Leuvenin ja Tukholman yliopistojen yhteistyönä tekemästä tutkimuksesta.

Tulokset osoittavat myös, että vaikutus on toimialakohtainen: Terveydenhuollon kuntatyöntekijöiden valtuustopaikat kasvattavat terveydenhuoltomenoja, mutta eivät kunnan muita menoja. Vastaavasti muiden toimialojen kuntatyöntekijöiden valtuustopaikat kasvattavat muita menoja, eikä niillä ole vaikutusta terveydenhuollon menoihin.

Hyvä vai huono asia?

Tutkijoiden mukaan kunnan omien työntekijöiden asema kunnanvaltuutettuina voi luoda eturistiriidan, koska valtuustossa he tekevät, ainakin epäsuorasti, omiin työpaikkoihinsa ja työoloihinsa liittyviä päätöksiä.

– Olisi yllättävää, jos lisämenot suuntautuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksemme mukaan kuntatyöntekijä kasvattaa vain oman toimialansa menoja. On vaikea nähdä, miksi juuri oma toimiala kaipaa kipeiten lisää rahoitusta, VATT:n erikoistutkija Janne Tukiainen arvioi tiedotteessa.

Toinen tutkimukseen osallistunut VATT:n erikoistutkija, Tuukka Saarimaa, sanoo Kuntalehdelle, että tutkimus ei sinänsä ota kantaa, onko hyvä vai huono asia, että juuri kyseisen kuntatyöntekijän toimialan rahoitus kasvaa.

– Tutkimuksen mukaan seuraus johtuu varmasti kuntatyöntekijöistä. Mutta onko se, että lääkäri tai opettaja kertoo valtuustossa että oma toimiala tarvitsee lisää rahaa, hyvä vai huono asia, on vielä avoin kysymys.

Joka neljäs valtuutettu
on kuntatyöntekijä

 

Tutkimuksen taustalla on laaja yksilöaineisto. Tutkijat kävivät viisien viime kuntavaalien (1996–2012) kaikki ehdokkaat ja selvittivät näistä kuntatyöntekijät.

Viidellä viime valtuustokaudella valtuustoihin valituista kuntatyöntekijöitä on ollut keskimäärin 26 prosenttia.

Tutkimuksessa hyödynnettiin tiukkojen kuntavaalien synnyttämää luonnollista koeasetelmaa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa hyödynnettävä kuntatyöntekijöiden paikkaosuuden vaihtelu syntyy kilpailusta puoluelistojen viimeisistä paikoista, jotka ratkaistaan muutamien äänien eroilla tai tasapelien tapauksessa arvalla. Tämä tutkimusasetelma takaa sen, että tulos voidaan tulkita syy-seuraussuhteeksi, VATT:n tiedotteessa sanotaan.

Tutkimusteknisesti on yllättävää, että juuri viimeisinä läpi päässeiden valinta aiheuttaa menolisäyksen, Saarimaa arvioi.

 

Tutkijoiden mukaan suurin vaikutus menoihin syntyy, kun kuntatyöntekijä saa paikkoja suurimmassa puolueessa. Tarkkaa mekanismia menojen kasvamiselle ei tiedetä.

– Emme tiedä, mitä puolueet ja valtuutetut keskustelevat. Epäilemme, että kuntatyöntekijät asiantuntijoina pystyvät käyttävät asiantuntijuuttaan hyväksi ehkä taivutteluun puolueen sisällä, Saarimaa sanoo.

Tutkimuksesta toivotaan
keskustelun siementä

Äänestäjälle tulos kertoo, että sillä on väliä, äänestääkö valtuustoon kuntatyöntekijää. Sinänsä ei välttämättä ole väliä, mikä puolue tai mitkä henkilöt ovat vallalla, osoittaa aiempi tutkimus ulkomailta.

– Esimeriksi Yhdysvalloissa ei välttämättä ole väliä, onko kaupungin pormestari demokraatti vai republikaani. Poliittinen kilpailu johtaa siihen, että molemmat puolueet haluavat voittaa puolelleen mediaaniäänestäjän, Saarimaa sanoo.

Kuntatyöntekijöissä naiset ovat enemmistönä. Saarimaan mukaan ulkomailta on tutkimusnäyttöä myös siitä, että naiset käyttäytyvät poliitikkona eri tavalla kuin miehet. Nyt julkaistusta tutkimuksesta tällaista ei löydetty. Vain sillä oli merkitystä, että valittu oli kuntatyöntekijä.

Tutkijat eivät ota kantaa siihen, tulisiko tulosten perusteella pohtia esimerkiksi kuntatyöntekijän poliittisen osallistumisen rajoittamista.

– Toivomme, että jos asiaa joskus pohditaan, tutkimusta voisi käyttää keskustelussa, Tuukka Saarimaa sanoo.