Anne Stenros haluaa tuoda joustoa kaupunkiorganisaatioon. (Kuva: Seppo Haavisto)

Anne Stenros aloitti syyskuussa Helsingin muotoilujohtajana. Pioneerin otteita seurataan uteliaina maailmalla. Mitä hissiyhtiö Koneen ensimmäinen muotoilujohtaja tekee Helsingille?

 

 

Anne Stenros sopii tapaamisen entiseen Marian sairaalaan, joka on muuttumassa Pohjoismaiden suurimmaksi startup-yritysten keskittymäksi.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



 

Sairaalakompleksin ulko-ovet ovat lukossa. Ongelma ratkeaa, kun paikalle ilmestyy remonttiporukka. Muotoilujohtaja käy esittäytymässä ja ovet avataan.

Tilat ovat sisältä mullin mallin. Sekalaisia huonekaluja lojuu siellä täällä edellisen tapahtuman jäljiltä. Mutta ei hätää. Stenros käärii hihat ja ryhtyy järjestämään paikkoja kuvausta varten.

– Tätähän mun työ on, kun olen arkkitehti. Aloitan tilasta.

Hän uskoo, ettei maailma ole läheskään valmis, vaan ”work in progress”.

Paikkoja pitää kolistella

Helsingin historian ensimmäinen muotoilujohtaja on tottunut pioneerityöhön. Kun hänet valittiin vuonna 2005 Koneen ensimmäiseksi muotoilujohtajaksi, hän sai tehtäväkseen luoda kansainvälisen hissijätin muotoiluorganisaation ja -strategian alusta lähtien.

– Se on vähän kuin purjehduksessa, Stenros poimii vertauksen rakkaasta harrastuksestaan. Lähdettäessä täysin tuntemattomille vesille ensimmäinen tehtävä on laatia kartta, jotta osataan navigoida.

Stenros kertoo, että kiinalaiset kartografit kirjoittivat aikanaan, että niille vesialueille, joita he eivät vielä tunteneet: ”here be dragons” eli siellä ovat lohikäärmeet.

– Lohikäärmeet ovat asioita, joita ei vielä tunnisteta. Tykkään lähteä tutkimusmatkailijan tavoin sinne, missä nämä mahdolliset lohikäärmeet luuraa. Ne ovat meidän isoja haasteita.

Lohikäärmeillä on nimet, kuten smart city (älykäs kaupunki), sosiaaliset innovaatiot, palvelumuotoilu ja luovat kaupungit. Osa niistä on kilttejä, kuten luovien kaupunkien verkosto.

Osa kaupunkien ongelmista on pirullisen mutkikkaita. Maailma on verkottunut ja ongelmatkin ovat verkottuneita. Jos ratkaistaan yksi ongelma, voi olla, että luodaan samalla kymmenen uutta ongelmaa.

Stenrosin vastaus olisi tuoda lisää joustoa ja eräänlainen jatkuvan budjetoinnin malli bisnesmaailmasta kaupunkiorganisaatioon. Että työntekijöillä olisi tietty joustava liikkumavara järjestellä asioita fiksusti.

Hyvässä kaupungissa
on hyvä asukaskokemus

Anne Stenros on innostava puhuja ja suosittu esiintyjä. Hän on myös hyvin verkostoitunut arkkitehtuurin, muotoilun ja kaupunkisuunnittelun maailmaan. Tuskin kukaan hämmästeli hänen valintaansa Helsingin muotoilujohtajaksi yli viidenkymmenen hakijan joukosta.

Helsinki halusi yksinkertaisesti napata Stenrosin ainutlaatuiset verkostot käyttöön.

Yksi Stenrosin keskustelukumppaneista on luovien kaupunkien idean isä Charles Landry. Molemmat uskovat, että luova organisaatio on kaupungin luova voima.

– Ennen ajateltiin, että luova kaupunki on sellainen, jossa on paljon kaikenlaisia hauskoja härpäkkeitä, luovat viikot, suuria luovia neroja ja muuta hauskaa. Mutta me käännetään katse ihan toiseen suuntaan. Ei niin, että mitäs me nyt tarjottaisiin kaikille, vaan ajatellaan miten se kaikki tarjooma tehdään.

Asiakaskeskeinen ajattelu on muotoilujohtajasta liian suppeaa. Kansalaiskokemus ottaa hyvässä mielessä huomioon myös tulevat sukupolvet. Se on pitkälle katsovaa valintaa.

Käyttäjäkeskeisyys tai käyttäjälähtöisyys esimerkiksi kaupungin palveluissa voi Stenrosin mielestä johtaa lyhytnäköisiin ratkaisuihin. Se, mikä on käyttäjän etu tässä ja nyt, voi olla haitallista pitkällä tähtäimellä.

– Voisi ajatella, että mä en tarvitsekaan kaikkea nyt, koska tinkiminen voi olla parempi ratkaisu seuraavalle sukupolvelle tai sitä seuraavalle.

stenros_sh_02
”Tarvitaan yhteisöllinen äly ja luovuus, jotta nykyisiä monimutkaisia ongelmia pystytään ratkaisemaan.” (Kuva: Seppo Haavisto)

Lenkkitossut
ennemmin kuin citymaasturi

Stenros osti hiljakkoin hyvät lenkkitossut ja aikoo suhata Helsingin keskustassa kokouksiin jalkaisin. Se on fiksumpaa kuin sulkeutuminen katumaasturiin ja stressaaminen ruuhkassa.

Stenrosin mukaan bisneksen on myös ajateltava, mitä seuraavaksi. Mikä bisneksen tarkoitus loppujen lopuksi on. Onko se tuottaa tavaraa nopealla tempolla vai onko sen tarkoitus rakentaa parempaa maailmaa?

– Toivon, että esimerkiksi sairaalalaitteita suunnitellaan ja kehitetään eteenpäin, mutta mikä on lyhytaikaisen muotoilun ja kuluttamisen mielekkyys?

Nuoret sukupolvet suhtautuvat kuluttamiseen yhä kriittisemmin. He nauttivat enemmän hyvästä ruuasta ja palveluista kuin tavaroista, Stenros muistuttaa.

Se on selvää, ettei Helsingin muotoilujohtajalta kannata odottaa liutaa iloisesti paikallaan pyöriviä projekteja. Hän oppi Koneella, että muotoilujohtamisessa pitää olla visio ja strategia, selkeät tavoitteet, aikataulut, resurssit ja budjetit sekä seuranta siitä syntyykö jotain.

– Kaupunkimuotoilussa on kyse asukkaiden kokemuksen parantamisesta ja sujuvoittamisesta. Mutta mittarit puuttuvat, miten saavutettua vaikutusta mitataan. Onko se onnellisuusindeksi tai esimerkiksi joustavuus?

Tulevaisuuden kaupungin Stenros näkee alustaorganisaationa kansalaisille. Kaupungista tulee nykyistä avoimempi ja läpinäkyvämpi, ja sen tulee osallistaa asukkaita entistä paremmin.

– Yhteisöllinen äly voi tuottaa upeita palveluita. Yksinäisten luovien nerojen aika on ohi. Tarvitaan yhteisöllinen äly ja luovuus, jotta nykyisiä monimutkaisia ongelmia pystytään ratkaisemaan.

Kustaanmiekka
ja vaniljajäätelöä

Anne Stenros on asunut ja työskennellyt Hongkongissa ja liikkunut paljon maailmalla. Ensimmäinen Helsinki-kokemus on kuitenkin piirtynyt ikuisesti mieleen.

Stenros on Tapiolan tyttöjä Espoosta ja Helsinki oli vielä uusi ja ihmeellinen, kun äiti toi hänet 1960-luvun alussa ensimmäisen kerran Stockmannin tavaratalon kahvioon jäätelölle.

– Sain elämäni ikuisesti parhaan jäätelöannoksen, vaniljajäätelöä kuorrutettuna kuumalla suklaakastikkeella.

Toinen häntä sykähdyttävä Helsinki-kokemus on tulo purjeveneellä Kustaanmiekan läpi Helsinkiin. Samoin edessä oleva suuren maailman mahdollisuus, kun lähdetään Kustaanmiekan kautta merelle.

– Se symboloi minulle, ettei Suomi ja Helsinki niin kaukana muusta maailmasta ole – merihän yhdistää.

Ajatukset ja ideat leviävät maailmassa pikavauhtia. Jos Helsingissä ratkaistaan joitakin isoja globaaleja ongelmia nerokkaalla tavalla, ne varmasti leviävät kautta maailman.

Helsingin lähtökohdat ovat hyvät. Hiljakkoin kanadalainen Metropoli-designlehti rankkasi Helsingin maailman mitassa kolmannelle sijalle asuttavimpien kaupunkien joukossa. Edelle menivät vain Kööpenhamina ja Berliini.

– Valintakriteerit ovat ihan perusasioita. Kuinka hyvin on luovan alan työpaikkoja, miten työmatkaliikenne sujuu, kuinka turvallista on liikkua, tuetaanko joukkoliikennettä ja onko ilta- ja yöelämää.

Paalupaikka näissä kansainvälisissä vertailuissa kuitenkin vaatii, että kaupunki on löytänyt roolinsa ja vahvuutensa, Stenros toteaa.

Anne Stenros:

– Syntynyt Helsingissä.

– Tekniikan tohtori ja arkkitehti SAFA.

– Toiminut Design Forum Finlandin johtajana 1995–2004. Hongkongin Design Centerin toimitusjohtajana vuonna 2005 ja Koneen muotoilujohtajana vuosina 2005–2015.

– Ennen valintaansa nykyiseen toimeensa Helsingin muotoilujohtajaksi hän toimi Aalto-yliopistossa professorina ja kansainvälisen muotoiluliiketoimintajohtamisen ohjelman johtajana.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 10/2016.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*