Vaikka jakamistalouden yleistyminen muuttaa ihmisen suhdetta omistamiseen, asuminen säilyy edelleen yhtenä isona perustarpeena, Reijo Karhinen korostaa. (Kuva: Seppo Haavisto)

Hallituksen valmisteleman sote- ja maakuntauudistuksen kiemuroita seurataan myös OP Ryhmässä tarkasti. Pääjohtaja Reijo Karhinen myöntää, että sote-palveluiden tuottaminen voisi jatkossa kiinnostaa.

– Julkinen sektori tarvitsee joka tapauksessa kumppaneita terveyspalvelujen tuottamiseen, ja osuustoiminnallisena, kotimaisena toimijana OP Ryhmä olisi luotettava kumppani myös tässä yhteydessä, hän sanoo Kuntalehden haastattelussa.

Karhinen luotsaa finanssiryhmää voimalla terveyspalveluihin. Toiminnassa on kaksi Pohjola Sairaalaa, mutta OP kaavailee sairaalan tai lääkäriaseman avaamista vähitellen kaikkiin maakuntiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Uudenlaisen toiminnan hakeminen johtuu siitä, että osuuspankit ovat kuntien tapaan valtavan murroksen edessä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Karhinen muistuttaa, että omistaminen ei ole tulevaisuuden trendi – ei edes asuntojen.

– Menemme kohti jakamistaloutta, joten asuntolaina ei ehkä tulevaisuudessa ole enää varteenotettava tuote kaikille asiakkaille, suuren asuntoluottopankin pääjohtaja sanoo.

Karhisen haastattelu julkaistaan kokonaisuudessaan torstaina ilmestyvässä Kuntalehdessä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Aika moni pelkää tuota pankin, vakuutusyhtiön ja terveyspalveluiden yhteenliittämistä.

    Aiheuttaako pankin sairaalassa tehty diagnoosi vakuutuksen irtisanomisen, eväämisen tai hinnannousun? Voiko sama toistua myös asuntolainoissa?

    Karhinen puhuu kauniisti omistamisen trendeistä ja jakamistaloudesta.

    Tekeekö reaaliansioiden lasku ja työn jatkuvuuden epävarmuuden kasvu tavallisesta työssäkäyvästä liian suuren riskin pankin asuntolainan myöntämiselle?

    Käykö niin, että sitä lainaa saa vain sellainen jolla on merkittävä reaalivakuus ja lainaa haetaan vain sijoitustarkoituksiin? Koska se on tälle henkilölle edullista?

    Onko Karhisen jakamistalous vain uusliberalistinen malli, jossa 99% varat siirtyvät 1% haltuun?

  2. On hyvä muistaa, että pelkkä ”omistaja-asiakas”-merkintä OP:n pankkikortissa ei vielä oikeuta saamaan mitään palvelua OP-sairaalasta kohtuuhinnalla, vaan kyllä siihen vaaditaan sairasvakuutuspaketteja, joiden myöntämisen rajoituslista on yhtä pitkä kuin nälkävuosi.

    Jos pienituloinen sattuisi vakuutuksen saamaan, niin laskun jälkeen edessä on se nälkävuosi.

    OP-ryhmän bonusjärjestelmä on myös luotu sellaiseksi, että tavan pulliaisella ainut hyöty on pieni alennus vakuutusmaksusta ja 10 centin alennus palvelumaksuista.

    Vasta yli 100.000€:n talletus, rahasto-osuus tai laina alkaa tuottamaan edes jonkinlaista etua, jolla olisi merkitystä.

    Osuustoiminnallisuudesta on myös aika turha puhua, ainakaan voitonjaon kannalta. OP ei jaa osuuspääoman palautuksia pelkän jäsenmaksusijoituksen perusteella, ja nuo bonukset on aivan hanurista.

  3. Tänään PKO:n (Pohjois-Karjalan osuuskaupan) johtaja visioi, kuinka uudessa ihmeellisessä digimaailmassa potilastiedot siirtyvät ruokakauppaan, jotta asiakas saa ostaa sellaista ruokaa mikä on hänen terveydelleen soveliasta.

    Varmasti se potilastieto siirtyy Osuuskaupan sairaalasta yhtä helposti sinne osuuskaupan pankkiin ja vakuutusyhtiöönkin. Asiakkaan luvalla tai ilman. Vaikutuksia voimme vain arvailla, mutta¨data” liikkuu ja tietokone laskee riskiprofiilia.

    Seuraavaksi asiakas huomaa lainaa hakiessaan, että ”Computer Says NO” ja virkailija yskäisee päin naamaa. TV-sarja Pikku-Britannian tyyliin.

    Tätäkö todella haluamme?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*