Joka kolmas kunta supistaa valtuustoja
Orimattila on pienentämässä kaupunginvaltuustoaan kymmenen paikan verran.
Kolmannes kunnista on Kuntaliiton keräämien ennakkotietojen mukaan tarttumassa mahdollisuuteen pienentää valtuustojen kokoa. Suurentaakin saa, mutta tähän mennessä ainoastaan Nakkila on ilmoittanut uivansa vastavirtaan. Nakkilassa valtuustoon valitaan kevään 2017 kuntavaaleissa 29 valtuutettua, kun tähän saakka valtuutettuja on ollut 27.
Eniten valtuustopaikkoja vähentävät kunnat, joissa kuntaliitosten takia on ollut käytössä yhdistettyjä valtuustoja, jotka ovat poikenneet selkeästi kooltaan vastaavan kokoisten kuntien päätöksentekoelimistä.
Kärjessä on Lahti, jonka valtuustokoko on jatkossa 59 paikkaa, kun 43 paikkaa vähennetään. Kurikka pienentää valtuustonsa kokoa 35 paikalla, Loviisa 24 paikalla, Säkylä 21 paikalla ja Sastamala 16 paikalla. Valtuustossa on jatkossa Kurikassa 43, Loviisassa 35, Säkylässä 27 ja Sastamalassa 43 paikkaa.
– Tämänhetkisen arvion mukaan huhtikuun 2017 kuntavaaleissa valittaisiin noin 9 100 valtuutettua, mikä merkitsisi, että valtuutettujen määrä vähenee edellisistä vaaleista noin kuudella prosentilla, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Orimattila uudistaa
Eniten ilman pohjalla olevia tuoreita kuntaliitoksia ovat valtuustokokoja supistamassa Janakkala, Orimattila, Ranua ja Ylitornio. Näissä kaikissa katoaa 10 valtuustopaikkaa. Tosin Orimattilassa valtuustopaikkojen pudotuksen taustalla on vuoden 2011 kuntaliitos Artjärven kanssa.
-Ennen kuntaliitosta Orimattilan kaupunginvaltuustossa oli 35 valtuutettua. 1400 artjärveläisen myötä valtuuston koko kasvoi 43 valtuutettuun. Nyt sitten määrä pudotettiin 33 valtuutettuun, kertoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapio Malmiharju (kesk.).
Pienemmällä porukalla uskotaan Orimattilassa saatavan kuntapäättäjät paremmin sitoutumaan päätöksentekoon.
-Meillä on tällä hetkellä noin 15 valtuutettua, joiden ainoa kunnallinen luottamustehtävä on valtuustossa. Jatkossa pyrimme siihen, että jokaisella valtuutetulla olisi myös paikka joko kaupunginhallituksessa tai valiokunnissa. Näin luottamushenkilöt pääsevät perille asioista paremmin jo valmisteluvaiheessa ja saamme heidän sitoutettua paremmin päätöksiin, Malmiharju kertoo.
Orimattilassa laitetaan samalla luottamusmiesorganisaatiota uuteen uskoon laajemminkin. Lautakuntien tilalle tulee valiokuntia ja kyläjohtokunnat korvataan aluejohtokunnilla.
-Aluejohtokunnat käsittävät kyliä isompia alueita. Niille tulee myös valtaa ja vastuuta eri tavalla. Ne saavat rahaa käytettäväksi ja aluejohtokunnilta pyydetään lausuntoja. Haluamme kunnalliseen päätöksentekoon mukaan myös kuntalaisia, jotka eivät ole poliittisesti sitoutuneita. Heitä nimetään aluejohtokuntiin, kaavailee Tapio Malmiharju.
Savukoskelle Suomen pienin
Manner-Suomen pienin valtuusto löytyy jatkossa Savukoskelta. Mahdollista toki on, että muitakin minivaltuustoja ilmaantuu, sillä kaikki kunnat eivät ole vielä lopullisia päätöksiään tehneet. Reilun tuhannen asukkaan Savukoski pudottaa valtuutettujen määrää neljällä ja jatkossa päätöksiä tehdään 13 valtuutetun toimesta.
-Kyllä varmasti asiat tulee hoidettua pienemmälläkin porukalla. Kunnan väki on vähentynyt ja puolueilla on alkanut olla vaikeuksia löytää riittävää määrää ehdokkaita. Meidän kunnassa kunnanhallituksella on moniin muihin kuntiin verrattuna vahvempi rooli päätöksenteossa. Kun jokaista asiaa ei valtuustoon ole tarvinnut viedä, niin ei meillä ole tänäkään vuonna ollut kuin neljä valtuuston kokousta. Viides tulee olemaan budjettivaltuusto, laskeskelee Savukosken kunnanjohtaja Antti Mulari.
Tulevaisuutta silmällä pitäen kunnassa on työn alla hallintosääntöuudistus, jossa siirrytään lautakunnista valiokuntiin.
-Nyt lautakuntia on tarkastus- ja keskusvaalilautakunnan lisäksi neljä. Jatkossa nuo neljä lautakuntaa yhdistetään kahdeksi valiokunnaksi, mikäli kaikki menee, kuten valtuustoseminaarissa linjattiin. Näin saadaan valtuutettuja sitoutettua paremmin päätöksentekoon, Mulari arvioi.
Savukoskella päätös valtuuston pienentämisestä syntyi äänestämällä. Ehdotus 15 valtuutetusta hävisi äänin 9-5.
-Demokratian kaventumistahan päätöstä vastustaneet pelkäsivät. Pienet ryhmät pelkäsivät, että äänikynnys valtuustoon nousee niille liian kovaksi. Ja kyllähän siinä voi käydä, että pienet ryhmät kärsivät, arvioi kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouni Halonen (kesk.).
Kuntaliitto lähetti kyselyn marraskuussa kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja vastauksia saatiin 275 kunnalta, eli vastausprosentti oli 93. Vastanneista kunnista 240 on tehnyt päätöksen tulevasta valtuustokoosta. Ainakin 35 kunnassa päätös valtuuston koosta tehdään vasta joulukuussa, eli kaikkien kuntien valtuustokokoja on vielä mahdotonta tietää varmasti.
