Erityislukioille esitetään yhtenäisiä kriteerejä

Lukion erityisen koulutustehtävän uusien myöntämis- ja rahoitusperusteiden on määrä astua voimaan syksyllä 2018. Erityislukioiden luvat menevät hakuun vielä tänä keväällä.

 

Työryhmä esittää yhtenäisiä kriteerejä lukion erityisen koulutustehtävän myöntämis- ja rahoitusperusteiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosikymmeniä myöntänyt lupia erityislukioille ilman yhtenäisiä kriteerejä. Myös rahoitus on kohdentunut sattumanvaraisesti.

Nyt lukion erityisen koulutustehtävän säädösmuutoksia valmistellut työryhmä ehdottaa, että koulutukselle on jatkossa oltava erityinen osaamis- tai sivistystarve.

Tarve voi olla opiskelijalähtöistä, jolloin erityislahjakkaille nuorille tarjotaan mahdollisuus kehittää osaamistaan, tietojaan ja taitojaan lukio-opintojen ohessa.

Erityislukiota voidaan tarvita myös vahvistamaan esimerkiksi kansallista kielivarantoa.

Lisäksi ensisijaisten hakijoiden suuri määrä, laaja opiskelijaksi hakeutumisalue ja hakijoiden lahjakkuus kertovat erityislukion tarpeesta.

Työryhmä edellyttää erityslukioilta jatkossa laaja-alaista painotusta yhteen tai useampaan oppiaineeseen tai opintokokonaisuuteen: yksittäisen urheilulajin tai instrumentin opetus ei riitä.

Jatkossa myös opettajien määrällä ja koulutuksella on merkitystä haettaessa erityistä koulutustehtävää, samoin taloudellisilla edellytyksillä ja tilojen ja välineiden soveltuvuudella.

Erityinen koulutustehtävä saatetaan myös perua, jos erityislukion opiskelijamäärä vähenee merkittävästi tai jos koulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset huolehtia erityisestä koulutustehtävästä heikentyvät.

 

Rahoitus nykyistä tasapuolisemmaksi

 

Maassamme on noin 70 erityislukiota. Niistä vajaa puolet ei saa lisärahaa koulutuksen järjestämiseen.

Toisaalta taas osa yksityisistä oppilaitoksista saa erityisen koulutustehtävän mukaisen korotuksen, vaikka niillä ei ole erityisen koulutustehtävän opiskelijoita.

Työryhmä esittää erityislukioille nykyistä tasapuolisempaa rahoitusmallia. Siinä koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan korotuksista luovuttaisiin kokonaan ja erityislukioiden lisärahoitus laskettaisiin opiskelijamäärän ja erityiselle koulutustehtävälle säädetyn painokertoimen avulla.

Kansainvälisen IB-opetuksen painokertoimeksi työryhmä esittää 0,22 ja liikunta- sekä musiikkipainotteisen opetuksen 0,15. Muiden erityisten koulutustehtävien painokerroin olisi 0,05.

Lisäksi työryhmä esittää erityislukioille myös uutta valtakunnallista kehittämistehtävää, jota erityisen koulutustehtävän saaneet lukiot voisivat halutessaan hakea. Siihen liittyy lisärahoitus.

Kehittämistehtävän saaneet erityislukiot olisivat velvollisia kehittämään oman erityisalansa koulutusta. Kehittämistehtävä ulottuisi myös perusopetukseen, ja lisäksi yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tulisi vahvistaa.

Työryhmä uskoo, että valtakunnallinen kehittämistehtävä lisää koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja auttaa kaikkia lukioita kehittämään toimintaansa.

 

 

Uudet luvat hakuun keväällä

 

Maamme runsaat 70 erityislukiota saivat viime syksynä erityisen koulutustehtävän luvilleen vuoden jatkoajan, sillä ne umpeutuivat uuden tuntijakoasetuksen myötä.

Työryhmä esittää, että lukion erityisen koulutustehtävän luvat tulisivat hakuun maalis-huhtikuussa. Uutta lupaa voisivat tuolloin hakea kaikki koulutuksen järjestäjät.

Päätökset uusista erityislukioista on tarkoitus tehdä viimeistään syyskuussa, jotta ne on mahdollista huomioida toisen asteen yhteishaussa vuonna 2018.

Tavoitteena on, että eduskunta päättäisi uusista kriteereistä keväällä.

Näin ollen uudet lukion erityisen koulutustehtävän luvat tulisivat voimaan 1.8.2018. Samalla astuisivat voimaan myös uudet kriteerit erityisen koulutustehtävän saamiselle.

Rahoitusmalli puolestaan muuttuisi vuoden 2019 alusta.

Lukion erityisen koulutustehtävän säädösmuutoksia valmistelleen työryhmän raportti on luettavissa kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta.

 

Teksti: Meeri Ylä-Tuuhonen

Aiemmin Kuntalehdessä:

Erityislukioiden tulevaisuus auki