Ehdokasmäärien romahdus uhkaa suuria puolueita

Suuria puolueita uhkaa romahdus kuntavaalien ehdokasasettelussa, ellei loppukiri tuota tuhansia uusia ehdokkaita. Kolmelta suurimmalta kuntapuolueelta, kokoomukselta, Sdp:ltä ja keskustalta puuttuu yhteensä vielä tuhansia ehdokkaita verrattuna viime vaalien ehdokasmääriin tai tämänkertaisiin tavoitteisiin. Muissa puolueissa uskotaan päästävän entisiin määriin.

 

Tietoja on eri puolueissa koottu eri tavoin. Joissakin pidetään tarkkaa lukua keskustasolla, joissakin tiedot perustuvat arvioihin. Ehdokashankinnassa on vielä viikko aikaa.

Keskustalla, kokoomuksella ja sosiaalidemokraateilla on kullakin koossa runsaat 5 000 ehdokasta.

Keskustan tavoite on 8 000 ehdokasta, viimeksi oli 8 401.

Tuorein käytettävissä oleva tieto on vajaat 5 500. Järjestösuunnittelija Matias Ollila huomauttaa, että määrä kasvaa koko ajan.

Kokoomus tavoittelee 7 200 ehdokasta. Viimeksi heitä oli 6874. Koossa on nyt viestintäpäällikkö Pasi Nykäsen mukaan 5 000–6 000. Hän arvelee, että tavoitteeseen ei päästä.

– Mutta jokainen minuutti ennen määräajan umpeutumista käytetään hyväksi, hän sanoo.

Sdp:llä on Järjestö- ja kunnallisasiain sihteeri Arto Heinosen arvion mukaan reilut 5 000 ehdokasta koossa, kun tavoite on runsaat 7 000. Viimeksi ehdokkaita oli 6986.

Heinonen korostaa, että kyse on vain arviosta. Puoluetoimistolla ei ole ajantasaista tietoa paikallisyhdistysten tilanteesta.

Pienemmillä tavoitteet toteutumassa

Muilla puolueilla tavoitteitten saavuttaminen on lähempänä.

Perussuomalaisilla oli viimeksi 4 394 ehdokasta. Projektijohtaja Ossi Sandvik ei uskalla arvioida tämänkertaista tulosta.

– Tavoitteetkin riippuvat siitä, keneltä kysyy, mutta minusta olisi hyvä, jos samaan päästäisiin.

– Nyt siihen on kyllä vielä matkaa, mutta viimeksikin tuli viimeisellä viikolla sellainen kunnon purskahdus. Jos sellainen nytkin tulee, kyllä sitten lähelle päästään.

Vihreillä oli viimeksi 2 299 ehdokasta, ja tavoite on sen ylittäminen.

Kampanjapäällikkö Kirsi Syvärin mukaan viimekertainen määrä ylitetään. Puoluetoimistoon asti on tullut tieto noin 2 100 ehdokkaasta. Osa tiedoista on matkalla ja ehdokashankinta jatkuu vielä täysillä.

Vasemmistoliitto tavoittelee entistä ehdokasmäärää. Viimeksi heitä oli 3 506.

Tarkkaa tietoa ei ole keskitetysti koottu, mutta järjestö- ja kunnallissihteeri Mikko Koikkalainen arvelee, että tavoite saavutetaan.

Rkp:llä oli viimeksi 1 350, ja tavoitteena on nyt reilut 1 300. Puoluesihteeri Fredrik Gusefin mukaan koossa on nyt 1 200, ja hän uskoo, että puolue pääsee ainakin lähelle tavoitetta.

Kristillisdemokraateilla oli viimeksi 1 870 ehdokasta ja tavoitteena on nyt entinen määrä.

– Nyt on koossa noin 1 650, ja todennäköisesti tavoite saavutetaan, arvioi järjestöpäällikkö Mikko Rekimies.

– Meillä on kävelyn maailmanmestari puheenjohtajana ja etenemme tasaisen vauhdin taktiikalla, joka kiihtyy loppua kohti, hän sanoo.

Organisaation kattavuus vaikuttaa

Perussuomalaisilla ja vihreillä on vähemmän kattava valtakunnallinen organisaatio kuin vanhemmilla puolueilla, mikä näkyy myös ehdokasmäärissä. Molemmilla, varsinkin vihreillä on runsaasti kuntia, joissa ei ole minkäänlaista toimintaa eikä siten myöskään ehdokashankintaa.

Perussuomalaiset onnistuivat jo viime kerralla tiivistämään paikallisorganisaatiotaan. Vihreät tukevat nyt taloudellisesti vaalityötä kunnissa, joissa puolueella on ensimmäistä kertaa ehdokkaita.

Rkp on omanlaisensa tapaus. Sillä on maantieteellisesti rajautunut kannattajakunta, mutta puolue on alkanut hankkia jalansijaa saamelaisalueella. Nyt puolueen listoilla on saamelaiskäräjien hallituksen jäsen – tosin Helsingissä eikä saamelaisalueella.

Muutokset tuntuvat eri tavoin

Ehdokasmäärien laskemista puolueissa selitetään osin kuntarakenteen muutoksella ja sillä, että joissakin kunnissa on päätetty pienentää valtuustoja, mikä laskee myös ehdokasmäärin maksimia. Eniten kuntarakenteen muutos voi vaikuttaa keskustan ehdokasmäärään.

Toisaalta ehdokaspaikkoja jää täyttämättä kaikilla puolueilla useimmissa kunnissa, eli varsinainen syy ehdokasmäärien vähenemiselle lienee muualla.

Lautakuntapaikkojen vähenemistä on pidetty yhtenä selityksenä. Aiemmin oli todennäköisempää saada jokin kunnallinen luottamustehtävä, jos oli ehdokkaana.

Maakuntauudistusta ja sen aiheuttamaa epäselvää tilannetta on myös tarjottu selitykseksi.

Kuntien yhdistyminen suosii vaalituloksessa oletettavasti eniten vihreitä. Lakkaavissa kunnissa on paljon sellaisia, joissa vihreillä ei ole ollut ehdokkaita eikä siten ole kuntavaaleissa voitu äänestää vihreitä, vaikka kannatusta on kunnan alueella ollut valtakunnallisissa vaaleissa.

Ehdokkaita myös pienryhmistä

Puolueet voivat asettaa kuntavaaleissa ehdokkaita 1,5 kertaa valtuuston kokoonpanon määrän.

Eduskuntapuolueitten lisäksi Suomessa on kahdeksan muuta rekisteröityä puoluetta, joista useimmat asettavat ehdokkaita kuntavaaleissa. Lisäksi ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Eduskunnan ulkopuolisilla puolueilla oli 2012 vaaliessa yhteensä 657 ehdokasta ja valitsijayhdistyksillä 787.

Kuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 28.2. klo 16, johon mennessä ehdokaslistat on jätettävä kuntien keskusvaalilautakunnille.

Vaalit käydään sunnuntaina 9.4. 2017. Ennakkoäänestys järjestetään 29.3.–4.4.