Valinnanvapauslakia trimmataan perustuslailliseen kuntoon
STM:ssä valmistaudutaan muokkaamaan lausuntokierroksella jo olevaa luonnosta valinnanvapauslaiksi perustuslain edellyttämään muotoon.
Valinnanvapauslakia pitää täydentää perustuslain vaatimusten täyttämiseksi. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on syntynyt luonnos valinnanvapausmallin perustuslailliseksi arvioinniksi. Siitä päätellen lakiluonnoksessa on runsaasti asioita, jotka kaipaavat säätämistä tai vähintään tarkastelua jatkovalmistelussa.
Luonnos kartoittaa tarkasteltavia asioita ja näkökohtia. Se ei anna suoria vastauksia perustuslakikysymyksiin, mutta viitoittaa tietä siihen, mitä pitää ottaa huomioon, mitä varmistaa.
Hallituksen esityksen valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin kannalta merkityksellisimmäksi näkökohdaksi katsotaan perusoikeusnormien kokonaisuus, johon kuuluvat yhdenvertaisuusperiaate, oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, väestön terveyden edistäminen sekä edellytykset julkisten hallintotehtävien antamiseksi muiden kuin viranomaisen hoidettavaksi.
Kipukohdat näkyvissä
Arviointipaperista voi löytää kipukohdat. Siinä todetaan selkeästi muun muassa, että maakuntien itsehallinto on hallituksen lakiluonnoksessa rajoitettua. Toinen selkeä viesti on, että kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisessa on ongelmia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Paperista välittyy myös selvä viesti siitä, että hallituksen valinnanvapausmalli vaikeuttaa uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin kuulunutta integraatiota niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
Muistiossa pidetään myös kyseenalaisena taloudellisten tavoitteiden, siis kustannusten hillinnän onnistumista hallituksen valinnanvapausmallissa.
Jatkovalmistelulle suuntaa
Muistion mukaan valinnanvapauslakiluonnosta on tarkoitus jatkovalmistelussa täydentää ja tarkentaa muistioon koottujen perustuslakinäkökohtien valossa siten, että perusoikeudet toteutuisivat yhdenvertaisesti. Maakunnan ohjaus- ja seurantajärjestelmää, asiakkaan oikeusturvaa sekä tuottajien oikeuksia ja velvoitteita aiotaan täsmentää. Säännöksiä pyritään tarkentamaan niin, että maakunnalla on riittävät keinot turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisella tavalla.
Arvioinnille kriteerit
Perustuslainmukaisuuden arviointikriteeriksi luetellaan sosiaalisten oikeuksien ja muiden perusoikeuksien toteutuminen, yhdenvertaisuus ja maakuntien itsehallinto.
Lisäksi pitää ottaa huomioon julkisen vallan velvollisuus turvata perusoikeuksien toteutuminen ja edistää niitä.
Paperissa tarkastellaan myös muun ohella mahdollisuutta antaa julkinen hallintotehtävä muulle kuin viranomaiselle. Perustuslain mukaan se voi tapahtua vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Arviointipaperin mukaan hallituksen esityksen hyväksyttävyys suhteessa perustuslakiin ja käsiteltävyys tavallisen lain säätämisjärjestyksessä edellyttää näin sitä, että ehdotettava lainsäädäntö turvaa valtakunnallisesti yhdenvertaisella tavalla oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutumisen. Esityksen pitää myös luoda puitteet sille, että väestö on eri osissa maassa hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden piirissä yhdenvertaisella tavalla.
Kansanvallan toteutumisen näkökulmasta laaja yhtiöittämisvelvollisuus siirtää palvelutuotannon valinnanvapauspalvelujen osalta pois perinteisen hallinnon ohjauksesta. Tilalle tulee markkina-, sopimus- ja omistajaohjaus. Siinä ohjausmahdollisuudet ovat sekä lainsäädännön että käytännön kokemuksien perusteella rajatumpia ja heikompia, ministeriön paperissa huomautetaan.
Vaikutusarvioinnilla tärkeä osuus
Vaikutusarvioinnilla on merkittävä osuus arvioitaessa esityksen perustuslain mukaisuutta, arviointipaperissa todetaan.
Valinnanvapausjärjestelmää on perusteltu sillä, että se mahdollistaisi nykyistä paremmin palvelujen saatavuuden erityisesti perustason palveluissa. Se avaa markkinat ja mahdollistaa laatukilpailun ja innovatiiviset tavat tuottaa palveluja, arviointipaperissa todetaan.
– Toisaalta malli kaventaa maakunnan itsehallintoa järjestää hallintoa ja palveluja sekä tekee vaikeaksi ratkaista sen, miten maakunta myös näiden palvelujen järjestäjänä kykenee käyttämään päätösvaltaansa.
Ongelmaksi koetaan myös se, että sote-palvelutuotannosta ja rahoitusjärjestelmästä tulee ilmeisesti moniportainen ja ‑monisyinen.
Luonnos perustuslailliseksi tarkasteluksi on luettavissa täällä.
Kritiikki soteuudistusta kohtaan on vakavaa. Sen äärelle tulisi pysähtyä ja todella aidosti tutkimaan asioita. Nyt on aivan liiallinen kiire ajamassa asioita. ”Tulee sutta ja sekundaa”.
Vaikka, kuinka olisi poliittisia intohimoja ajaa asiat läpi, on tarpeen katsoa asiat perustuslain ja itse tavoitteiden kannalta uudelleen. Puhutaan kilpaa hallintorakenteista ja jaetaan kovalla kiireellä jo poliittísia luottamushenkilöpaikkojakin, mutta unohdetaan kuntalainen ja veronmaksaja.
Siis unohdetaan ne, joita soten on tarkoitus palvella ja ne, jotka sen maksavat. Kyllä kuntayhtymissä on jo nyt sentit venytetty tarkkaan, ihan tarkkaan. Kustannukset eivät kestä yhtiöittämisen tuomia uusia kuluja ja trustia (neuvostoliittolainen termi kapitalistiselle keinottelulle) eli länsimaisella termillä ilmaistuna yrittäjävoittoa.
On edellä sanotun perusteella ihan selvä, että sote ei ratkaise mitään, vaan tuo kustannuksia ja suuria ongelmia. Aihetta pysähtymiseen ja asiantuntijoiden kuulemiseen on todella paljon.
Ei ole minkään nimisen hallituksen kunnia saada aikaan sellaista, jonka seurauksia joudutaan katumaan. Mutta silloin on jo myöhäistä palata lähtöruutuun, kun paljon nykyistä rakennetta on poissa yhteiskunnan omistuksesta.