Huuhkajan
poikasten lehtoharjoituksia ja mätkähdyksiä katuun seurattiin kosolti aina maan
suurimmista medioista kuppilakeskusteluihin.

Pesästä pudonneita ja lentoharjoituksissaan
epäonnistuneita poikasia pelastivat yksityiset kansalaiset, alueen vartijat ja
pelastuslaitos.

 Huuhkaja-operaatiot
syrjäyttivät muut kaupunkieläimet, myös sen, että ilman citykanien kannan
kasvua ei olisi huuhkajiakaan. Runsas ruokavarasto takaa saalistajille hyvät
elinolot

Helsingin kaupungin matkailutoimisto innostui esittelemään
huuhkajaperhettä aasialaisille turisteille.

Apulaiskaupunginhohtaja Pekka Sauri puolestaan painotti,
että kaupungissa on ollut 2000-luvulla voimakas eläinten kaupungistuminen.
Keski-Euroopassa se tapahtui vuosikymmeniä sitten. Nyt olemme ottamassa vanhoja
sivistysmaita kiinni tässäkin kohdin.

Pulut, rotat ja varpuset ovat arkipäivää vähän jokaisessa
kaupungissa. Huuhkajat, supikoirat, ketut, metsot ja viirupöllöt eivät. Mutta
sen verran maanläheinen kaupunki Helsinki kuitenkin on, että muutaman
kilometrin päässä keskustasta saattaa nähdä ketun jolkottamassa kävelytiellä
tai rusakon mutustamassa pihannurkalla heinää.

Vanhankaupunginlahden
ruovikot ovat jo vuosia olleet lintubongareitten suosiossa, sillä lintuvedet
ovat ainutlaatuisia. Pitkospuita pitkin Lammassaaren lintutorneihin pääsee
vaivatta. Sauri sanookin, että Helsingillä on hyvät mahdollisuudet profiloitua
lintukaupungiksi.

Helsinki myös pitää huolta kaupunkieläimien
monimuotoisuuden säilymisestä.

Ympäristökeskus on luonnonsuojeluviranomainen.
Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto hoitaa viheralueiden kasvillisuutta ja
samalla eläimiä. Stara toteuttaa käytännön hoitotyöt.

Pelastuslaitoksessa on eläinpelastusyksikkö.
Korkeasaaressa hoidetaan vahingoittuneita luonnoneläimiä. Satamalla ja liikuntavirastolla
on alueita, joissa kaupunkieläimet viihtyvät. Virastojen kesken toimii
epävirallinen kaupunkieläintyöryhmä. Lintutieteellisellä yhdistyksellä on oma
huuhkajatyöryhmä.

Voidaanko huuhkajien ja muiden villieläinten turvallisuus
taata tulevaisuudessa? Ei, jos esimerkiksi huuhkajien määrä keskustassa kasvaa,
jokaista poikasta ei voida hyysätä loputtomiin. Suuret poikueet ovat
hyväkuntoisia, mutta niiden menestys heti itsenäistymisen jälkeen on huonompi
kuin luonnossa kasvaneiden.

Jos eläinkannat kasvavat, kaikkia ei voida pelastaa
kaupungin vaaroilta, vilkkaalta liikenteeltä, ikkunoilta, sähköjohdoilta ja –
ihmisiltä.

Tässä kohdin voi hakea lohtua teologin ja kirjailijan Jaakko
Heinimäen kirjasta Kafekismus,
Häneltä on usein kysytty pääsevätkö koirat taivaaseen. Kirjassaan Heinimäki
pohtii kuvaa taivaasta ja päätyy siihen, että ”miksei siihen kuvaan sovi
myöskin iloisesti häntäänsä heiluttava koira?

Kaiketi saa pätee muidenkin eläinten kohdalla.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*