Kuntaliitto tulevaisuuden kuntarakenteen viitoittajana
Eduskuntavaaleista on kulunut kuukauden päivät, eikä maan uutta hallitusta ole saatu vieläkään muodostettua. Kuntien näkökulmasta tuleva eduskuntavaalikausi on monessa mielessä merkittävä.
Suomen Kuntaliitto esittää tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi vahvan peruskunnan mallia. Helsinki ja sen ympäristökunnat, kaupunkiseudut sekä muut alueet tarvitsevat toisistaan hieman poikkeavat mallit vahvasta peruskunnasta. Näin kuntien lukumäärä ja myös erilaisten yhteistoimintajärjestelyjen määrä vähenisi merkittävästi.
Lisäksi Kuntaliiton hallitus toteaa, että jos vahvan peruskunnan perustamiselle ei ole löydettävissä edellytyksiä, voisivat kunnat koota voimansa piirikunnaksi. Piirikunnat olisivat kuntien yhteistyöelimiä, jotka hoitaisivat useampia tehtäviä samalla organisaatiolla riittävän väestöpohjan varassa jopa maakuntarajojen yli. Piirikunnalla olisi kunnanvaltuustojen valitsema valtuusto ja sille voitaisiin siirtää ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuu.
Kuntaliiton hallituksen (20.4) esitys koskien uusia kuntarakenteita on varsin mielenkiintoinen, mutta samalla myös kysymyksiä herättävä: Kuntaliitto puhuu vahvoista peruskunnista ja piirikunnista. Vahvan peruskunnan käsite on varsin ympäripyöreä, vaikka itse käsitteeseen voidaankin ajatella sisältyvän erilaisia mittareita ja tunnuslukuja. Piirikunnan käsite on jo hieman selkeämpi, siten kun Kuntaliitto sen sisällön on avannut.
Vääjäämättä ja väistämättä lukijalle tulee ainakin ensi alkuun mieleen ajatus siitä, että myös kuntien edunvalvoja Suomen Kuntaliitto on ottanut askelia kohti suurempia kuntakokoja ja tätä kautta kuntaliitoksia? Tulkinta voi olla väärä, mutta oletettavaa on, että asia tulkittaneen maamme kunnissa vastaavanlaisella tavalla Hangosta Utsjoelle.
Kuntaliiton hallituksen avausta voidaan pitää historiallisena. Eittämättä Kuntaliiton hallituksen ulostulolla on merkitystä myös valtakunnantason kuntapolitiikkaan. Kuntakentän pohdittavaksi ja arvioitavaksi tullee se, oliko Kuntaliiton hallituksen linjaus tulevasta kuntarakenteesta oikeansuuntainen ja kuinka suuri sen merkitys on koko maamme tulevien vuosien kuntarakenteelle.
Lähes varmaa on, että myös Kuntaliiton hallituksen linjaus tulee vahvasti tukemaan viime vuosina jatkunutta kasvukeskusajattelua ja maaseudun autioitumisen edelleen kiihtymistä.
Se, onko tämä maamme kokonaiskehittämisen näkökulmasta oikea suuntaus, jää seuraavan kymmenen vuoden aikana nähtäväksi, sillä siinä ajassa jo viime vuosien valtakunnantason kuntapolitiikallakin kuntarakenne tulee muuttumaan jo itsestään.
Olli-Pekka Salminen
Kirjoittaja on Kemijärven kaupunginjohtaja
