Suojelemmeko lapsia vai tuemmeko perheitä?
Keskustelu lastensuojelusta on jatkunut monipolvisena ja kiivaana koko syksyn. 8-vuotiaan lapsen surma Helsingissä käynnisti monia selvityksiä. Valtioneuvoston asettama tutkintaryhmä, Valvira, poliisi ja Helsingin kaupunki itse tutkivat kahdeksanvuotiaan tytön kuolemaan johtaneita tapahtumia. Sosiaali- ja terveysministeriö perusti asiantuntijaryhmän selvittämään kuntien lastensuojelua. Sisäasiainministeriö selvitytti perhe- ja lastensurmien taustoja vuosilta 2003–2012.
✦✦✦
Lastensuojelulaki sisältää hyvin laajan ilmoitusvelvollisuuden ja madalletun ilmoituskynnyksen aikaisempaan verrattuna. Epäilyt lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta pitää nykyään tehdä suoraan poliisille. Nyt on huolestuttu siitä, että terveydenhuollossa, esimerkiksi neuvoloissa kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus näyttäisi olevan liian korkea ja ilmoituksia voi siksi jäädä tekemättä. Myös päivähoidon vähäistä osuutta ilmoituksista on ihmetelty.
✦✦✦
Toimenpidesuosituksina on muun muassa ehdotettu, että kannustetaan sosiaali- ja terveystoimen henkilökuntaa tekemään lastensuojeluilmoituksia ja ennakollisia lastensuojeluilmoituksia, kannustetaan lastensuojelun työntekijöitä tekemään rikosilmoituksia poliisille ja rohkaistaan lähipiiriä ja omaisia tekemään lastensuojeluilmoituksia ja rikosilmoituksia poliisille. Keskusteluun on noussut myös ns. kollektiivisen lastensuojeluilmoituksen mahdollistaminen lakimuutoksella. Tällöin lastensuojeluilmoituksen tekijä voisi olla opettajan sijasta oppilashuoltoryhmä. Onko ongelma siis se, että lastensuojeluilmoituksia ja rikosilmoituksia ei tehdä riittävästi ja tämän vuoksi lapset eivät pääse avun piiriin?
✦✦✦
Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2010 yhteensä 88 347. Tämä on 8 736 enemmän kuin vuonna 2009. STT:n selvityksen mukaan Jyväskylässä oli tehty tämän vuoden alkupuoliskolla 12 %, Espoossa 10 % ja Helsingissä 6 % enemmän lastensuojeluilmoituksia edelliseen vuoteen verrattuna. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuonna 2010 kaikkiaan 78 588 lasta ja nuorta, mikä on 7 886 lasta enemmän kuin edellisvuonna. Kuntien resurssit lastensuojeluilmoitusten selvittämisessä ja avohuollossa eivät ole lisääntyneet ja asiakastyö on monissa kunnissa ruuhkautuneet pahasti.
✦✦✦
Nyt on tarpeen kysyä, mihin suuntaan palvelujärjestelmämme on menossa? Jos haluamme tukea perheitä, luomme lisää matalan kynnyksen palveluja, joissa on kattavasti tukea tarjolla perheille. Jos haluamme luoda tehokkaan lasta suojelevan palvelujärjestelmän, kehitämme runsaasti välineitä riskilasten etsintään ja siinä yhteydessä käytämme myös suuren osan resursseistamme siihen.
✦✦✦
Tässä tilanteessa on arvioitava yhä uudestaan niiden tahojen toimintaa, jotka kohtaavat työssään lapsia, vanhempia ja perheitä. Lastensuojelulaki edellyttää lasten huomioimista aikuisille suunnatuissa palveluissa. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa myös erikoissairaanhoidon, terveyskeskusten ja työterveyshuollon rooli lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Niiden toimipisteissä tavataan suuri osa suomalaisten lasten vanhemmista ja hoidetaan heidän terveyteensä liittyviä asioita. Millaista puheeksiottoa ja vanhempana pärjäämisen käsittelyä toteutetaan terveyskeskusten ja työterveyshuollon potilasvastaanotoilla työssään uupuneiden, masennuksesta tai muista mielenterveyden häiriöistä, vakavista pitkäaikaissairauksista tai päihdeongelmista kärsivien vanhempien kanssa?
✦✦✦
On selvää, että riskioloissa olevat lapset on tunnistettava ja apua pitää olla tarjolla. Tulevaisuudessa ratkaisevaksi inhimilliseltä ja taloudelliselta kannalta noussee kuitenkin se, kuinka lapsia ja heidän vanhempiaan eri palveluissa kohtaavat tahot onnistuvat vanhempien kasvatustehtävän tukemisessa.
Aila Puustinen-Korhonen
Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
