Kukkahatut ja karvalakit evunvalavonnassa

Perjantaina 4.4.2014 pistettiin Helsingissä maaliman kirjat
sekasi, kun Kainuun naiskunnanjohtajat keräsivät voimasa ja kuhtuivat
Putasjärven  kolleekasa joukkovaan vahvistammaan.  Lähettiin
Helsinkiin kertomaan tottuuksia valtionosuussuuvistuksesta ja voimalaitosten
kiinteistöveron ryöstöhommasta. Ei ollut mikkään perinteinen
karvalakkilähetystö, melekeen voisi hattuhommista puhuva!

 

Pari päivää ennen reissuva tuli Vaalan kunnanjohtaja Tytti
Määtältä kuuma viesti. Vaalan, Suomussalamen ja Kuhmon naistirehtöörit olivat
päättäneet vielä yhen kerran koota voimasa.  Kysyvät, lähenkö matkaan.
Pyritään kuntaministerin puhheille ja käyvvään myös etuskunnassa.
Kokkoomusta on nyt lähestyttävä. On kerrottava, mitä valtionossuus
uuvistuksineen tarkottaa meijän harvan asutuksen kunnissa.

 

Voimalaitosten kiinteistöveron jakaminen puoleksi koko
Suomen muijjen kuntien kanssa  korpejaa nuijen jo mainittujen Kainuun
kuntien lisäksi Iitä ja Muhosta. Näinpä naiset armahtivat miepuolisija
kolleekoja ja ottivat nämähi völijyysä.

Ja mahtuihan matkaan pari maakuntajohtajaahi, Pauli Harju ja
Pentti Malinen kututtiin kuulolle.

 

Normaali Helsingin reissu. Herätys kolomelta,
lentokonneeseen ennen seitentä ja Helsingissä rehvit.

 

Olihan se poikkeuksellinen  lähetystö
kokkoonpanoltaan.  Ajatelkaa: Kuus kunnanjohtajaa, joista nelijä naista.
Liekköhän Suomessa ennen tuommosta nähty? Eikä jää varmasti viimeseksi. Naiset
ottavat tiukassa paikassa  asemasa, johtohommissai!

 

Tällä kokkoonpanolla painuttiin ensinnäi valtijoneuvvosta
kanslijjaan.

 

Sev verran  oltii jouvvuttu löysäämään kuntaministerin
tappaamisesta, että ministerin sijasta päästii neuvotteelluun erityisavustaja
Sini Korpisen luokse.  Valtioneuvvoston kanslijassa tavattiin asijaan hyvin
perehtynty nuori nainen. Saatiinni kuulla, että
valtiojonossuusuuvistusehotuksen asukasrakennetta koskeva karmeja lopputulos
oli tainnu saaha pökerryksiin jo asiantuntijatki.

Meijjänni lausunto ja kuvvaus tosiasijallisesta tilanteesta
oli tainnut osuva ja upota tietosuuteen.  Ja lissää valaisevvia
esimerkkijä kunta-aresta oli meillä ite kullai.

 

Suomussalami menettää uuvistuslaskelmissa pikkusen vähempi
ku Putasjärvi.  Kunnanjohtaja Asta Tolonen kuvvaili, mitä neuvoja oli
saanu tilanteen korijaamiseksi. Joku Helsingin herra oli talaven kuluvessa
opettanu, että mitä tuossa marisee menetyksistä. Ei tartte kun perustaa 600
uutta työpaikkaa paikkakunnalle, sillä ne menetykset korjaupi! Heleppo homma,
kun valtion työpaikat Suomussalamellai ovat muutamissa vuosikymmenissä
vähenneet 800:sta 80:en. Työttömmyys parikymmentä rosenttia. Revi siitä sitte
uusia työpaikkoja ja verotuloja korvvaamaan pääasiajassa keskuskunnille
siirtyvvää valtiojonossuutta!

 

Putasjärvellä kysseessä on 4,5 verorosenttiyksikön
painajainen. Kuvvailin tilannetta esimerkkijen avulla. Evektiivinen veroaste
13, vaikka  20,5 rosenttia nimellisesti kannetaan.  Siitä 13:sta
sitte kuntalaisten kuletuksiin mennee 3:n  ja tienpittoon yhen
verorosentin tuotto, siis yhteesä nelijä rosenttiyksikköä suoraan pikijen
matkojen takia kuntalaisten arkeja varten.  Muistutin mielliin vielä,
miten kovvaa ruuvvausta on jo tallouteen tehty. Suunnilleen 5 verorosentin
verran on jo talloutta tasapainotettu. Siihen päälle jo tehyt Suomen
hallituksen säästöriihien puinnit, ruumenia on meijän säkkiin tullu jyvien
sijasta 3-4 verorosentin verran ja nyt viimmeinen kauhistus,
valtonossuusuuvistus 4,5. Varsinainen uusjako kysseessä!

 

Kuhmon Eila Valtanen muistutti omassa puhheenvuorossaan
viisaasti Suomen perustuslaista. Ehotti, että onko ajateltu, että laki on
vieläi voimassai ja vielä koko Suomessa!

 

Ite kuhi lähetystön jäsen avvaili oman kunnan näkökulumasta
tilannetta.  Eri painotukset, mutta samallainen lopputulema. Ei oo
tainneet Helsingin herrojen luottolaskijat käyvä näillä konnuilla elläissään.
Eivät tiija, mitä rassaavat, kun mahottomia suunnittelevat.

 

Voimalaitosasijassa päästettiin jo karvahatutkin ääneen,
tarkotan lähetystömme maskuliinija, Iin ja Muhoksen kunnanjohtajia.
Vakkuuttavasti poijjatkin asijasa esittivät.  Ja me naiset vahvistettiin.
Täytyy sanova, että kyllä on Vaalallai kovat ajat. Kaikissa mittareissa
välliinputtous! 

 

Vakkuutimme kaikki, että  kyllä vesi-ja
tuulivoimalaitosten kiinteistöverot  ehottomasti kuuluu lyhentämättömänä
voimalaitoskunnille. Siellä missä on rakennettu ja kaavotettu, sinne ne
valtakunnan mittapuussa mitättömän pienet tulotki kuuluvat. Saatiin päivän
kuluvessa vahvistus siihenni, että ovat tainneet laskijat sotkeja keskenään
atomivoimalat ja vesi- ja tuulimyllyt. Me näillä kairoilla tiijjetään kyllä,
että pikkusen eri asijoista on kyse. 

 

Kaiken kaikkijaan tuossa voimalaitosveroasijassa on Suomen
kiinteistöverotulojen kannalta kokonaisuuvessaan pikkujutusta kyse, mutta
kurituksen kohteena ovat kunnat, missä pienillä euromäärillä on suuri merkitys.
Vaalassa kahen verorosentin menetys  ja ainai puolen verorosentin menetys
kussai kunnassa siinäi asijassa on kyse. Muistuteltiin vielä, että
sähköntuotanto on virmoille ihan kannattavvaa touhua ja pääomaverot siitäi
pisneksestä mennee pääosin pääkaupunkiseuvulle. Kiinteistövero on oikijastaan
ainu vero, mikä jää pohjosee.

 

Kuntaministerin konttuurin jäläkeen painuttiin etuskuntaan
kokkoomusryhmän puhheenjohtaja Petteri Orpon puhheille.  Siinäi oli
asijallinen tyyppi. Kainuun ja naapurikuntien olosuhteet on tullu tutuksi
hälle, ku sattuu olemaan puolankalaisen vävypoika.  Orpon puhheilla
joukkuveemme saikin sitten lissää vahvistusta, kun maakuntajohtajat tulivat
völijyymme.

 

Me muut oltiinni jo hyvässä virreessa, kun olimma saanu niin
hyvvää pallautetta kuntaministerin eriyisavustajalta. Ainai me uskottiin
viestin menevän perille-  tai ainai sinne päin…

 

Petteri Orpo sai saman tietoannoksen ja osasi kysellä
lissäähi. Kun sain selevitetyksi Putasjärven ossuuven, vastaus tuli, yllättäin
meijät kaikki. Orpo ihmetteli, että näinni pitkään oon kunnan perämelan
pitäjänä  pysyny seleväjärkisenä näijen asijoijen kanssa. Pakkasi
huvittammaan, kun muut porukasta palijastivat hälle, että taisi Putasjärven
kaupunginjohtajan mitta täyttyvä näijen uuvistusten völijyssä. Juorusivat
eläkkeellejäännistäni!

 

Viimeseksi mentiin etuskunnassa keskustan tallousvaliokunnan
ja hallintovaliokunnan jäsenten puhheille.  Vajjaa kymmenen jäsentä oli
repiny perjantai-iltapäivän ohjelmastasa aikaa tälle meijän asijalle. Täytyy
sanova, että Lapin Markus Lohi ja konkari Mauri Pekkarinen olivat toillai
perehtynneet asijaan, ylleisestikki.  Oli tietova ja kysymyksijä. 
Pekkarista kiinnosti selevästi Putasjärven tilanne ja minua ilahutti
hänen  kysymyksesä Putasjärven laajakaistakokonaisuuvvesta ja sen
merkihtevyyvvestä. Tietenni entinen kuntaministeri Tölli myös osotti
perehtymisesä asijaan.

 

Reissun lopuksi tuli semmonen tunne, että saatiin puhuva
asijoista oikeilla sannoilla. Se, mitä vaikutuksia reissulla on valtionossuusuuvistuksen
lopputulokseen, jääpi arvailun varraan. Mutta jos pölijiä päättävät
evuskunnassa, eivätpä ainakaan tietämättäsä töppöile. Toivottavasti ainai
puhuvat ryhmissään keskennään  näistä vakavista asijoista.

 

Tilanne tietysti on nyt muuttunu, kun pääministerihi erovaa
tehtävästäsä, valtiovarrainministeri on lähtölaskennassa ja kuntaministeri
hötkyilee Euroopan Unijonniin. Saati sitten Stubb, joka on kans lähössä ja
vasemmisto erosihi jo hallituksesta. Melekonen keitos!

 

Oikein kun tarkasti kahtelee, rullitki jo lentelee!

 

Kaarina Daavittila
Kaupunginjohtaja, Pudasjärvi