Media vie – puolueet vikisevät

Medialla on nyt kissan päivät. Vaikeat sisällölliset asiat
ovat valmistelun alla tai vielä vailla selkeää toteuttamismallia. Ei tarvitse
vaivata päätä soten sisältöasioilla eikä rakennepaketin toimeenpanemisella, ne
kun ovat vielä vaiheessa.

 

Poliittiseen päätöksentekokulttuuriimme kuuluu olennaisena
osana odottaminen. Ja nyt meillä taas odotetaan vähän kaikkea, kun samaan
aikaan muualla Euroopassa jo porskutellaan iloisen nousuhuuman ensivaiheessa.

 

KUN SISÄLTÖSUMA seisoo, media keskittyy nyt kaikella
hartaudella henkilöuutisointiin. SDP:n Antti Rinne joutui vastentahtoisesti
taipumaan valtiovarainministeriksi, vaikka hyvin tietää sen ”kuoleman
ministerin” paikaksi à la Jutta Urpilainen. Median paine ja surkea
EU-vaalitulos veivät Rinteeltä ratkaisevat pelimerkit, eikä hän voinut muuta
kuin ottaa Mustan Pekan käteensä ja ryhtyä valtiovarainministeriksi.
Riskipeliä.

 

Silti Rinne uskoo itsensä jakamisen onnistuvan niin, että
sekä ministerin että puolueen hommat hoituvat ja että puolue saa vielä
vaalivoiton! Tätä, vaalivoittoa, hän korosti pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Raskasta EU-taakkaansa Rinne kevensi ottamalla EU-konkari Raimo Luoman
valtiosihteerikseen.

 

Luoma tuntee EU:n Paavo Lipposen pääministeriajoista
lähtien. Hän oli Lipposen luotettu EU-avustaja, sen jälkeen korkea virkamies ja
nimityshetkellä huippuasianajotoimiston EU-ekspertti.

 

Nyt hänestä tulee siis eräänlainen Rinteen mandaatilla
toimiva ”EU-valtiovarainministeri”. Brysselistä ei Rinne sulkia vaalivoittoon
saa, vaan ne pitäisi hankkia kotimaan politiikalla ja puolueen vaalityöllä. Jos
sekään riittää.

 

SDP JA ANTTI RINNE sai kuitenkin vain murusia siitä
julkisuudesta, jota kokoomus ja sen kolme puheenjohtajaehdokasta on nauttinut
jo parisen kuukautta. Juuri nyt aihe on todella ”hottis”. Kun tämä lehti
ilmestyy 12.6.2014, niin jo parin päivän päästä, 14.6.2014, tiedämme
kokoomuslaisten ratkaisun.

 

Media on, paitsi nauttinut tästä tikkarista, myös rakentanut
kokoomukselle ratkaisumallin. – Voi sitä gallupien ja nettikyselyjen määrää,
jossa media on todistanut Alexander Stubbin suosion ylivoimaisuutta. Siitä
maljasta jos kokoomus juo, niin eduskuntavaalivoitto on selvä ja puolue jatkaa
pääministeripuolueena! Ei ole helppo olla puoluekokouksessa toisinajattelija.

Mutta kun puheenjohtajavaalissa tarvittaneen kaksi
kierrosta, voi puheenjohtaja olla yhtä hyvin Jan Vapaavuori tai Paula
Risikko.

 

Hallituksessa on täytettävänä pääministerin lisäksi pari
muutakin kokoomusministerin paikkaa. Ne puolue saa ilmeisesti päättää ihan
itse. EU- ja ulkomaankauppaministerin tai kunta- ja liikenneministerin paikat
eivät ole kovinkaan mediaseksikkäitä, eivätkä siis kiinnostavia, vaikka
tärkeitä paikkoja ovatkin. Ainakin toisen ministerin pitäisi olla nainen, sillä
kokoomuksen ministeriryhmän sukupuolijakautuma on jo nyt vino; neljä miestä ja
kaksi naista.

 

KUNTAKENTTÄÄ KIINNOSTAA tietysti uuden kuntaministerin nimi.
Kun suuresta kuntauudistuksesta jäi jäljelle vain vino pino selvityksiä,
varastohuoneellinen mainoskasseja ja pahamieli, niin uuden kuntaministerin
pitäisi jotenkin paikata syntynyt luottamusvaje.

Turhautuminen on suurta ja käsin kosketeltavaa. Epäonnistua
saa, mutta viisasta ja hyvää hallintotapaa ei saisi alistaa epäselvän
politiikan pelinappulaksi.

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on monta hyvää
ministerikandidaattia, mutta ehkä tämä tilanne tarvitsisi laajaa luottamusta
nauttivan henkilön kuntaministeriksi. Ja kuinka ollakaan; tässäkin vastauksen
tarjoaa media. Ilta-Sanomat teki kuun vaihteessa sähköpostikyselyn
kansanedustajille pyytämällä heitä nimeämään eduskunnan positiivisimman,
ahkerimman, avuliaimman, luotettavimman ja osaavimman kollegansa.

 

LUOTETTAVIMMAN kansanedustajan tittelin pokkasi kokoomuksen
eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo. Hänestä sanottiin: ”Aina
joukkuepelaaja. Hänen sanaansa voi luottaa.” Ei huonoja meriittejä kuntakentän
haavojen hoitajalle. Orpon valinta tietäisi sitä, että EU- ja
ulkomaankauppa-asiat menisivät naiselle.

 

Jos meni Orpolla hyvin, pani keskustan Mauri Pekkarinen
paremmaksi. Hänet valittiin sekä eduskunnan osaavimmaksi että ahkerimmaksi
kansanedustajaksi. Pekkarisen tuplavoitosta voi nauttia myös Kuntaliitto, jonka
valtuustoa hän johtaa.

 

Näin se media vie sekä hyvässä että pahassa.
Juhannusviikolla on vielä minihallitusneuvottelut. Kattaakohan media senkin
pöydän!Hyvää Juhannusta!

Hannu Lehtilä

Uutisanalyysi on julkaistu Kuntalehdessä 8/2014