Kenelle lähetetään lasku sote-alueen alijäämästä?
Mikä on kunta viiden vuoden päästä? Näillä näkymin tehtävistä ja rahoista on silloin kunnilta viety lähes kaksi kolmannesta. Toimiiko kunta todellakin vain maksuautomaattina sotessa, vai saavatko sote-alueet sittenkin oman verotusoikeuden?
SOTEN LISÄKSI kuntien päätöksenteosta on nimittäin irtoamassa kokonaan toisen asteen koulutus.
Ammatillisella puolella se on jo tapahtunut ja nyt samaa ajattelua tuodaan lukioiden puolelle. Tämä toteutetaan nostamalla lukioiden vähimmäisoppilasmäärät niin suuriksi, että suuressa osassa maata ne karkaavat peruskuntien ulottumattomiin. Asiaa käsitellään myös tässä Kuntalehden numerossa, jonka teemana on lapset ja nuoret.
KUNNAN UUDESTA ROOLISTA, luonteesta tai olemuksesta ei ole juurikaan vielä puhuttu. Sinänsä se on luonnollista, koska vielä tällä hetkellä on vaikea hahmottaa, millainen se uusi kunnan rooli oikeasti on. Muutos on joka tapauksessa suuri ja se ei voi olla vaikuttamatta kunnan olemukseen, hallintoon ja päätöksentekoon.
Tutkija Siv Sandbergin mukaan kunta on hankkinut identiteettinä ja samalla olemassa olon oikeutuksensa järjestämällä ja tuottamalla kuntalaisille palveluja. Nyt kun kunta ei ole suoraan vastuussa kuntalaisille esimerkiksi sote- ja lukiopalveluista, vaikka se niitä osin tuottaisikin, suhde kuntalaisiin muuttuu.
Onko oikein, että kunta edelleen kuitenkin perii verot ja määrittelee veroprosentin, vaikka se omilla päätöksillään voi vaikuttaa vain pieneen osaan menoista?
UUSI KUNTALAKILUONNOS kirjoitettiin siinä ajatuksessa, että kunnan toimintakenttä jatkuu nykyisen kaltaisena.
On selvää, että jos suorat palveluvastuut vähenevät näin merkittävästi, se vaikuttaa myös kuntalain sisältöön. Uusi sote-kuntayhtymä on niin erilainen kuin nykyiset kuntayhtymät, että sitä varten on kirjoitettava omat pykälät. Kuinka siellä kulkee päätöksenteko ja talouden ohjaus? Nykyisessä mallissa peruskunnat vastaavat kuntayhtymien alijäämistä. Koskeeko tämä myös näitä uusia ”miljoonapiirejä”?
TÄMÄN LEHDEN ilmestyessä pitäisi olla selvää, onko soten jatkolinjauksista päästy sopuun ja jos on, kuinka pitkälle. Ellei jatkosta ole yksimielisyyttä löytynyt, kesäkuuksi luvatusta laista näyttäisi tulevan väljä puitelaki.
Siinä tapauksessa kaikki isot ratkaisut, myös kuntien rooli palvelujen tuottajana, lykkääntyvät käytännössä seuraaviin hallitusneuvotteluihin.
(Täydennys 28.5.) Kuten oletin, näyttää siltä, että päivät
lipuvat käsistä kuin rasvattu köysi. Nyt odotetaan Kokoomuksen
puheenjohtajavalintaa ja uutta pääministeriä, sitten sen jälkeisiä
(mini)hallitusneuvotteluja juhannusviikolla ja sitten uusia ministereiden
nimiä. Pelkän puitelainkin ehtiminen luvatussa aikataulussa alkaa näyttää kovin
epätodennäköiseltä.
Hannu Kataja
Päätomittaja, Kuntalehti
Kirjoitus on Kuntalehden 7/2014 pääkirjoitus
