Useissa suomalaisissa kunnissa on jouduttu odottamattoman ongelman eteen; avataanko kuntaan uusi pakolaiskeskus? Suomessa on 25 vastaanottokeskusta, mutta ne ovat jo tupaten täynnä.

Pakolaisia on tullut jo nyt ennätysmäärä, noin 7 000, mutta luvun arvellaan loppuvuoden aikana kasvavan
15 000:een.

Kyse on Eurooppaan tulevasta valtavasta ”pakolais-tsunamista”. Ruotsiin odotetaan saapuvan 80 000 ja Saksaan 800 000 turvapaikanhakijaa.

JOS EUROKRIISI koetteli EU:n talouskestävyyttä, nyt pakolaisvirrat ja ihmissalakuljettajat testaavat EU:n rajapolitiikkaa. Vapaan liikkuvuuden ”Schengen-Eurooppa” vaikuttaa kovin avuttomalta. Hyväuskoisuudella ei laskelmoitua ja rikollista ihmissalakuljetusta saada järjestykseen.

Ihmisten mieliä hämmentävät tv-kuvat piikkilanka-aitojen rakentamisesta Euroopan sydämeen.

IHMETYSTÄ HERÄTTÄVÄT myös kuvat nuorista miehistä, jotka tulevat tänne ilman perhettä ja sanovat olevansa kotimaissaan hengenvaarassa ja tarvitsevansa turvapaikkaa.

ESIMERKIKSI SALOSSA, Forssassa, Keuruulla, Vihdissä ja Kouvolassa on jouduttu ratkomaan Irakin sodan 2003, Afganistanin miehityksen 2001 ja niin sanotun Arabikevään 2011 aiheuttamaa pakolaisongelmaa.

Arabikeväällä oli kaunis nimi, mutta kauhistuttavat seuraukset. Arabimaat – Tunisiaa lukuun ottamatta – ajautuivat sisäiseen sekasortoon.

Syyriassa on jatkunut julma sisällissota vuodesta 2012 lähtien.

LÄNSIMAISEN DEMOKRATIAN ”vienti” arabimaihin epäonnistui kammottavin tuloksin.

Mutta laskut on maksettava, eikä ihmisiä saa hylätä. Sisäministeri Petteri Orpo, kok., sanoi 1.8.2015 Forssassa, että ”johonkin ihmiset on pakko majoittaa.”

Samalla hän oli tiukkana jatkon suhteen: ”Jatkossa on mahdollista sijoittaa vastaanottokeskuksia myös vastahakoisiin kuntiin. Valmiutta nostetaan nyt ja tarvittaessa toimitaan.”

KANSAINVÄLISTEN velvoitteiden takia hallitus ei voi toisin toimiakaan. Silti paikallisten asukkaidenkin tunteita on helppo ymmärtää. Lappilainen viisaus sanoo sen hyvin yksinkertaisesti: ”Otappa omalle kohalles”.

Sama pätee myös toisinpäin – jos olisi itse pakolaisavun tarpeessa.

Juha Sipilän, kesk., hallitus asettelee nyt askelmerkkejä ja kärkihankkeita. Toimenpidelistan pitäisi valmistua tämän kuun lopussa. Kreikan lasku oli jo aikaisemmin tiedossa, mutta pakolaistulva ei. Vaikea taloustilanne muuttuu nyt entistä vaikeammaksi.

YHTEISKUNTASOPIMUKSEN tyrmäämisen jälkeen on jo kuulunut varovaista katumista. On kehotettu vielä yrittämään yhteistä pelastuslinjaa.

Nyt on vielä pari kolme viikkoa aikaa käydä kulissien takaisia neuvotteluja. Media ei salaisista neuvotteluista tykkää, mutta ehkä nyt olemme jo niin vaikeassa tilanteessa, että Urho Kekkosen ajan ratkaisumallia voisi kokeilla: tärkeintä on lopputulos, ei muotojen ja keinojen virtaviivaisuus.

Ei sen paremmin polarisoituminen kuin ”luokkasotakaan” auta pakolaisasioiden tai maan talouden korjaamisessa.

Hannu Lehtilä

Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 9/2015

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*