Ääniharava pääsee päätöksenteon ytimeen

Kuntavaaleissa saatu ääniharavan titteli on käytännössä suora tie kunnan tai kaupungin päätöksenteon ytimeen, mutta puolueella on toki väliä.

 

Kuntalehti kävi läpi viime kuntavaalien suhteelliset ääniharavat, jotka olivat napanneet vähintään yhdeksän prosenttia paikkakuntansa äänistä.

Heitä oli 33 miestä ja 12 naista.

Näistä 45 valtuutetusta 38 valittiin ainakin osaksi vaalikautta kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi tai jommankumman varapuheenjohtajistoon.

Joka viides ääniharavista valittiin kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi heistä päätyi 16 eli useampi kuin joka kolmas. Näistä kuudestatoista istuvia kansanedustajia oli kuusi.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajistoon päätyi yhdeksän ääniharavaa ja valtuuston puheenjohtajistoon seitsemän.

Tulevissa kuntavaaleissa 45 ääniharavasta on 32 yhä ehdolla, miehiä 24 ja naisia kahdeksan. Ehdokkaina eivät jatka enää esimerkiksi ääniharavalistan ykkönen, posiolainen Martti Varanka, kesk., joka sai Posion äänistä 15,5 prosenttia ja pääministeri Juha Sipilä, kesk., joka keräsi Kempeleessä 11,7 prosenttia äänistä.

Vähintään hallituspaikka

Ääniharavista seitsemän ei ”sijoittunut”, osin siksi, että kolme muutti paikkakunnalta tai erosi puolueesta. Seitsemän joukkoon kuuluivat myös samana vuonna keskustan puheenjohtajaksi valittu Sipilä ja niin ikään kansanedustajaksi edellisvuonna valittu Mikko Savola, kesk.

Savola oli johtanut Ähtärin kaupunginvaltuustoa vuodesta 2009, mutta päätti jättää puheenjohtajuuden keskittyäkseen eduskuntaan. Tulevan vaalikauden suhteen Savola ei sulje etukäteen mitään tehtäviä pois.

Vain yksi perussuomalainen ja yksi demarivaltuutettu jäi muista syistä puheenjohtajistojen ulkopuolelle. Molemmat ovat yksityisyrittäjiä.

Ambulanssiyrittäjä Sakari Lipponen oli ääniharavien listanelonen saatuaan 12,6 prosenttia Kolarin kuntavaaliäänistä 2012. Perussuomalaisten listalta sitoutumattomana valtuustoon valittu Lipponen on toiminut vaalikaudella kunnanhallituksen rivijäsenenä. Perussuomalaiset oli vaaleissa Kolarissa jaetulla kolmossijalla.

Lipponen sanoo, ettei puheenjohtajistopaikkaa tarjottu, mutta eipä aikaakaan olisi ollut. Kunnanhallitustyöstä hän on pitänyt, joskin yksityisyrittäjänä on joutunut jättämään väliin pari kokousta.

Tulevissa vaaleissa Lipponen vaihtoi keskustan listalle koska ”perussuomalaisten porukka on sellaista – no kylläpä sie näet, minkälaista se on”.

Luhankalaisen kampaamoyrittäjän Mirkka Tuomisen vaali-into lopahti yhteen kauteen. Hän nousi valtuustoon sitoutumattomana SDP:n listalta. SDP sai Luhangassa vaalien kolmostilan. Kunnanhallituksesta hän olisi saanut paikan, mutta ensikertalaisena Tuominen antoi sen yhtä paljon ääniä saaneelle miespuoliselle demarivaltuutetulle.

– On kyse ajasta ja siitä, että koen kunnanhallituksen ja virkamieskoneiston jyräävän niin paljon, ettei auta välttämättä vaikka pitäisi ääntä lautakunnissa ja valtuustossa.

Kuntalaki ei säädä

Puheenjohtajistopaikat jaetaan neuvottelupäätöksellä eniten valtuustopaikkoja saavuttaneiden puolueiden kesken. Puolueiden sisällä henkilökohtaisten äänien saldo avaa pääsyn parhaille paikoille. Valtuusto hyväksyy yleensä yksimielisen neuvottelutuloksen. Jos ei, siitä äänestetään.

– On puolueen sisäinen asia, millä tavalla paikat jaetaan. Toki on yleistä, että sille annetaan merkitystä, kuinka vahvan kannatuksen on saanut vaaleissa, mutta aina se ei mene niin, kertoo Kuntaliiton johtava lakimies Riitta Myllymäki.

Kuntaliitto on saanut vaalien jälkeen joitakin kyselyitä siitä, miten eri tehtävät jaetaan puolueiden kesken. Usein kysymykset ovat liittyneet pieniin puolueisiin tai loikkauksen jälkeiseen tilanteeseen.

– Joudumme sanomaan, että koska kuntalaki ei säädä tästä mitään, emme voi ottaa asiaan sen kummemmin kantaa. Kunnissa on pisteytetty eri luottamuspaikkoja ja pyritty siihen, että vaalien lopputulos toteutuisi hyvin, Myllymäki selvittää.

Viime kuntavaaleissa keskusta sai eniten valtuutettuja
(3 077 paikkaa) ja saavutti enemmistön 208 kunnassa. Kokoomus sai kuitenkin suurimman osuuden äänistä, 21,9 prosenttia.

Multialla draamakausi

Keskisuomalaisen Multian pienessä kunnassa kulunut vaalikausi on ollut mahdollisesti valtakunnan värikkäin. Aluksi kyse oli nimenomaan paikallisen ääniharavan äänisaaliin merkityksestä.

Eläkeläislehtori Anneli Mertaniemi, kesk., nousi Multian ääniharavaksi ja sai 9,9 prosenttia äänistä. Hänelle kerrottiin, että hän saa valita haluamansa pestin. Mertaniemi toivoi kunnanhallituksen vetäjän paikkaa.

Keskusta äänesti asiasta kahdesti. Ensimmäisen äänestyksen voitti kunnanhallituksen istuva puheenjohtaja, ei Mertaniemi. Asiasta äänestettiin uudelleen, ja nyt Mertaniemi voitti. Siitä seurasi, että keskustan valtuustoryhmä repeytyi kahtia. Jälkimmäisen äänestyksen hävinnyt puoli nimesi itsensä Multiapuolueeksi.

Valtuustokausi on ollut vaikea. Sitä ovat värittäneet niin erot kuin eronpyyntöjen peruutuksetkin ja käräjöinti edellisen kunnanhallituksen päätöksistä, jotka koskivat palvelukeskuksen keittiön hankintaa. Myös valtuustoa vetänyt Multiapuolueen Maarit Mäkelä aikoi erota viime vuonna, mutta perui aikeensa.

Multian 16 valtuutetusta on kuntavaaleissa enää seitsemän ehdolla, alkuperäisestä keskustan ryhmästä enää yksi – tai kaksi, mutta valtuuston puheenjohtaja Mäkelä on ehdolla nyt kokoomuslaisena.

Multialla toivotaan, että valtuustotyö voisi alkaa nyt puhtaalta pöydältä.

TEKSTI: EIJA KALLIONIEMI

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 4/2017