Hallituksen tavoitteet kuntataloudessa jäämässä kolmannekseen
Kuntaliiton kokoamien tietojen mukaan hallitus on viemässä kunnilta säästöjen perusteella enemmän rahaa kuin säästöistä kertyy.
Kuntaliiton kyselyn mukaan hallitusohjelman sopeutustoimet ovat jäämässä tavoitteesta. Kuntien omat toimet kuitenkin parantavat tilannetta. Kiky-sopimus on käymässä kunnille kalliiksi, jos nykyiset päätökset ja näkymät toteutuvat.
Kuntaliitto selvitti hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien sopeutuspäätösten vaikutuksia kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä.
Kuntaliiton kokoamien tietojen mukaan hallituksen odottamista 765 miljoonan euron vaikutuksista ollaan jäämässä vajaaseen kolmannekseen, 220 miljoonaan, kertoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Kiky tulossa kunnille kalliiksi
Kyselyyn osallistuneitten kuntien mukaan kiky-sopimuksen mukaisten työajan pidennysten tuomia hyötyjä on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Hallitus aikoo kuitenkin leikata kunnilta moninkertaisesti sen, mitä nyt säästöä näyttäisi tulevan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tulosten mukaan vuosityöajan pidennys tuo kuntatalouteen vain vajaan 60 miljoonan euron säästön. Hallituksen laskennallisen arvion mukaan vuosityöajan pidennyksen arvioitiin tuovan kunnille 190 miljoonan euron säästöt, ja tämä summa on tarkoitus leikata kuntien valtionosuuksista täysimääräisesti, sanoo Minna Punakallio.
– Kiky-valtionosuusleikkaus on vuosien 2017 ja 2018 suurin kuntatalouteen vaikuttava yksittäinen hallituksen toimi, Punakallio sanoo.
– Lukumäärällisesti suurin osa vastaajista kuitenkin arvioi, että vuosityöajan pidennyksestä ei pystytä realisoimaan rahamääräisiä säästöjä. Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat ovat lähteneet siitä, että kiky-sopimuksen kuulu olla kustannusneutraali.
Kunnille siis pitäisi syntyä säästöä saman verran kuin valtio leikkaa osuuksiaan. Näin ei näytä tapahtuvan.
Varhaiskasvatukseen tuli investointipaineita
Kehysriihessä tehty päätös alentaa varhaiskasvatuksen maksuja näyttää kyselyn mukaan vähentävän arvioitua enemmän kuntien maksutuloja.
Sen lisäksi maksujen alentumisesta on seurannut kysynnän kasvu, josta aiheutuu lisäinvestointitarpeita.
Joissakin kunnissa maksualennuksen arvioivan pudottavan tuloja jopa 30–40 prosenttia.
Varhaiskasvatuksen kustannussäästöistä näyttää toteutuvan vain neljäsosa.
– Yhteensä kunnat arvioivat maksumenetyksen suuruudeksi sata miljoonaa euroa, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mikko Mehtonen.
Sotessakaan odotukset eivät täyty
Saavuttamatta ovat jäämässä myös erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon taloustavoitteet. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista 11 sairaanhoitopiiristä vain kolmessa arvioidaan syntyvän säästöjä.
Raskaampien palvelumuotojen kustannuksia on pyritty alentamaan parantamalla omais- ja perhehoitajien etuja.
– Kyselyyn vastanneiden mukaan omais- ja perhehoitoa kehittämällä on kuitenkin saatu aikaan vain 30 miljoonan euron säästöt. Maan hallituksen alkuperäisestä 135 miljoonan euron säästötavoitteesta jäädään siis kauas, toteaa Mikko Mehtonen.
Lähemmäs tavoitetta ollaan pääsemässä sote-asiakasmaksujen korotuksen tavoitteissa. Lisätuloja on kertymässsä 105 miljonaa, kun tavoite oli 150.
Kuntien omat toimet parantavat tilannetta
Kuntaliiton mukaan kuntatalouden tilanne ei ole niin huolestuttava kuin sopeutustoimien luvut antavat näyttää. Kunnat ovat saaneet säästöjä omilla toimenpiteillään.
– Kunnat ovat toteuttaneet paljon toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi maan hallituksen asettamien säästötoimien lisäksi. Esimerkiksi tilojen käytön ja palveluverkon tehostaminen sekä sähköisten ratkaisujen hyödyntäminen ovat vaikuttaneet myönteisesti kuntatalouden kehitykseen, sanoo Minna Punakallio
– Näiden lisätoimien avulla kunnat ovat ainoana julkishallinnon sektorina saavuttamassa hallituksen sille asettaman tasapainotavoitteen, huomauttaa Punakallio.
– Koska kysely käsittelee vuoden 2018 arvioitua tilannetta, mutta sopeutustoimia tehdään myös sen jälkeen, ehtii koko hallituskauden loppuun mennessä vielä tapahtua paljon, hän huomauttaa..
Kysely kattaa yli puolet väestöstä
Touko-kesäkuun vaihteessa toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 142 kuntaa ja kuntayhtymää. Lisäksi tietoja saatiin 11 sairaanhoitopiiriltä eli yli puolet maan sairaanhoitopiireistä osallistui kyselyyn. Asukasluvultaan kyselyyn vastanneet kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit kattavat yli puolet Suomen väestöstä.
