Keski-Suomessa tehostetaan kotihoidon työtä

Samaan aikaan kun laitospaikkoja vähennetään, myös tuettua palveluasumisesta pyritään yhä enemmän korvaamaan kotihoidolla. Kotihoidon työntekijöiden työajan käytössä nähdään tehostamisen varaa.

Keski-Suomessa yritetään vähentää tehostetun palveluasumisen tarvetta ja samalla tehostaa kotihoidon työvoiman ajankäyttöä sekä lisätä ennaltaehkäiseviä toimia. Asiaa edistää Kukoistava kotihoito -hanke.

Keski-Suomessa tehostetun palveluasumisen osuus on keskimääräistä suurempi.

Keski-Suomessa kunnista kerätyn aineiston mukaan välitöntä asiakastyötä työajasta on keskimäärin 45 prosenttia eli kahdeksan tunnin päivästä vajaat neljä tuntia. Toivetila olisi noin viisi tuntia. Matkojen osuus päivästä on viitisentoista prosenttia.

Tästä pääteltiin, että käytettävissä olisi vapaita resursseja, ja mietittiin, miten ne saataisiin käyttöön.

Siihen pyritään tasaamalla ruuhkahuippuja sekä tehostamalla ja järkeistämällä toimintaa. Tarkoitus on päästä tavoitteeseen niin, että juoksemiselta ja kiireen tunnulta vältytään.

– Kun meillä tehostetun palveluasumisen piirissä on reilu kymmenen prosenttia, niin vastaavasti Etelä-Karjalan sote-alueella enää seitsemän prosenttia ja esimerkiksi Göteborgissa Ruotsissa viisi prosenttia ikäihmisistä on ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Siihen on päästy ennaltaehkäisevillä palveluilla ja nimenomaan kuntoutuksella, sanoo Saarman.

Ruuhkia yritetään tasata

Pahin ruuhka on luonnollisesti aamuisin, kun jokaisen asiakkaan luona yritetään käydä kello seitsemän ja yhdeksän välillä. Jos aamulla hoidettaisiin vain ne asiakkaat, joilla on jokin tarkasti tiettyyn aikaan sidottu lääke ja muiden kanssa neuvoteltaisiin käynnille toinen ajankohta, asiakkaille pystyttäisiin antamaan enemmän ja kiireettömämpää aikaa, sanoo Saarman.

Hänen mukaansa työajan tehokkaampaa käyttöä saattaisi auttaa sekin, että työntekijöiden asiakaslistat laadittaisiin mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, esimerkiksi edellisenä iltana tai vasta saman päivän aamuna. Osa työntekijöistä voisi olla liikkuvia työntekijöitä, jotka paikkaavat mahdollisia sairaus- tai muita lomia.

Tarkoitus on kuitenkin, että samat kotihoidon työntekijät käyvät samojen asiakkaiden luona. Tarkoitus n hyödyntää ne ajat, jolloin työntekijän vakioasiakkaat ovat esimerkksi laitoksessa tai muuten poissa kotihoidon piiristä.

Tavoitteena maakunnallinen organisaatio

Keski-Suomessa on nyt kahdeksantoista eri kotihoito-organisaatiota. Jatkossa pyritään siihen, että niitä olisi vain yksi. Sen arvellaan lisäävän yhdenvertaisuutta.

Siihen suuntaan on jo edetty, ja kunnat ovat alkaneet pohtia yhteistyön mahdollisuuksia. Ympärivuorokautinen kotihoito puuttuu vielä muutamasta kunnasta, ja sen järjestämistä useamman kunnan voimin harkitaan. Myös liikkuvat työntekijät voisivat olla yhteisiä.

Kotihoidon ja kuntoutustoiminnan ohella kehitetään myös akuuttitilanteiden hoitoa ja sairaalajakson jälkeiseen kotiutukseen liittyviä asioita.

500 toivetta kotihoidosta

Keski-Suomessa on työn alla myös kotihoidon palvelulupaus.

– Meillä oli avoin kysely netissä siitä, mitä hyvä kotihoito maakuntalaisten mielestä on, ja siihen tuli melkein viisisataa vastausta. Kysyimme myös kotihoidon henkilöstön ja asiakkaiden mielipidettä ja Muistiyhdistyksen jäsentilaisuuksissa on aiheesta keskusteltu, kertoo Keski-Suomen I&O-muutosagentti Tuija Koivisto.

Hänen mukaansa palvelulupausta kehitetään kerätyn tiedon pohjalta. Lopullisesti siitä päättää maakuntavaltuusto.