Neljässä maakunnassa kunnallisten sote-palvelujen menot yli miljardi euroa viime vuonna
Sote-palveluiden kokonaiskustannukset 2016 visualisoituna Kelan rahapuussa.
Maakuntien kunnallisten sote-palvelumenojen ”miljardikerhoon” ovat kärkkymässä Keski-Suomi ja Pohjois-Savo, kirjoittavat Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola ja tutkija Timo Hujanen blogissaan.
Kela on päivittänyt Soten rahapuu -visualisointinsa viime vuoden tiedoilla. Visualisointi esittää sote-palveluiiden kokonaiskustennukset viime vuodelta alueittain ja menolajeittain.
Uudenmaan kunnalliset sote-palvelumenot ovat edelleen aivan omaa luokkaansa, 4,38 miljardia euroa. Muut kolme yli miljardin kulujen maakuntaa ovat Pirkanmaa (1,56 miljardia euroa), Varsinais-Suomi (1,52) ja Pohjois-Pohjanmaa (1,28). Lähelle miljardikerhoa yltävistä maakunnista Pohjois-Savossa kunnallisten sote-palveluiden menot vuonna 2016 olivat 0,89 miljardia euroa ja Keski-Suomessa 0,88.
Pienimmät kunnalliset sote-palvelumenot ovat Keski-Pohjanmaalla (0,24 miljardia euroa) ja Kainuulla (0,30)
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Keski-Pohjanmaalla kunnalliset sote-palvelumenot ovat siis runsaat kuusi prosenttia Uudenmaan vastaavista menoista.
– Kuntien toiminnan vertailu on ollut vaikeaa. Tulevaisuudessa kaikkia maakuntiakaan ei ole helppo vertailla keskenään, kun toiminnan volyymit ovat kokonaan eri tasoilla. Uusimaa löytänee paremmin vertailukohteensa muista Pohjoismaista, Mikkola ja Hujanen arvioivat.
Sairausvakuutuskorvauksissa mittasuhde on samankaltainen. Keski-Pohjanmaalle maksetut lääkekorvaukset ovat vajaa 6 prosenttia uusimaalaisille maksetuista korvauksista.
– Jos maakunnille tulisi rahoitusvastuuta lääkekorvausten kustannuksista, on hyvä selvittää ja seurata jatkossa, aiheutuuko tästä pienten maakuntien osalta satunnaista kustannusriskiä. Yllättävän suuret lääkemenot voivat johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että pienet maakunnat säästävät eivätkä anna vastaavia lääkehoitoja kuin suuremmat, Mikkola ja Hujanen muistuttavat.
Erityisen merkittävinä kirjoittajat pitävät eroja työterveyshuollossa. Uusimaa sai työterveyshuollon korvauksia reilut 120 miljoonaa, Keski-Pohjanmaa vain 4 miljoonaa, eli runsaat 3 prosenttia Uudellemaalle maksetuista korvauksista.
– Aikaisempien tutkimusten perusteella on havaittu, että työterveyshuolto tukee suurten kaupunkien ja niiden lähikuntien perusterveydenhuoltoa merkittävästi. Nykyjärjestelmässä työterveyshuollon rahoitus tukevoittaa miljardikerholaisten kassaa.
– Työterveyshuollon merkitys olisi hyvä huomioida soten kapitaatiokorvausmalleissa, jotta palveluntuottajille ei synny erityisiä kannusteita houkutella työterveyshuollon palveluita käyttäviä valinnanvapausmallin piiriin haamuasiakkaiksi, Mikkola ja Hujanen kirjoittavat.
