Kehittämistoiveet tiivistyvät yleiskaavassa – Kasvavien kaupunkien kaavoittajien kokemukset koottu yhteen

Täydennysrakentaminen, jo olemassa olevan kaupunkirakenteen uudistaminen ja maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen pohdituttavat yleiskaavoittajia suurissa ja kasvavissa kaupungeissa.

Ympäristöministeriö on julkaissut koosteen Lahden, Oulun, Tampereen ja Helsingin kokemuksista yleiskaavan laatimisessa.

Ministeriö pyysi kaavoittajia pohtimaan, miten yleiskaava onnistui ja miten päätöksentekijät näyttävät sitoutuneen siihen, millaisia yllätyksiä prosessissa tuli, miten yleiskaavoitukseen liittyviä asiakirjoja pitäisi kehittää ja miten maankäyttö- ja rakennuslakia pitäisi kehittää.

Yleiskaavan laatiminen vaatii laajaa yhteistyötä kunnan hallintoelinten, kuntalaisten ja alueen toimijoiden kanssa. Viestintä ja vuorovaikutus nousivatkin tärkeksi kehityskohteiksi yleiskaavoittajien raporteissa.

Esimerkiksi Oulussa kaupungin päättäjät halusivat liittää yleiskaavaan joitakin yksittäisiä kysymyksiä, kuten kyläalueiden suunnittelua tai hajarakentamista, joita yleiskaavalla ei ollut tarkoituskaan ratkaista.

Tampereella yleiskaavan kehittäminen strategiseen suuntaan koettiin suurena muutoksena.

Yleiskaavan ja osayleiskaavojen ongelmana on, että nopeasti muuttuvilla ja kasvavilla alueilla kaava saattaa olla osittain vanhentunut jo valmistuessaan. Siksi kaupungin pitkän aikavälin strategia olisi tärkeää nostaa yleiskaavassa esiin.

Yleiskaavoittajat korostivat myös tiedon ja vaikutusten arvioinnin merkitystä. Helsingissä painotettiin erityisesti taloudellisten vaikutusten arviointia, Oulussa laadittiin laaja ekosysteeminäkökulmaan liittyvä tarkastelu. Lahdessa kehitettiin etenkin vuoropuhelua asiantuntijoiden kanssa.