Yhä useampi lapsi päätyy erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin

Mielenterveysoireiden vuoksi erikoissairaanhoitoon päätyvien lasten määrä on kasvanut peräti 22 prosenttia muutamassa vuodessa, eli vuosina 2011–2015, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan kanssa tekemästä raportista.

Sen mukaan merkittävä joukko mielenterveyden oireista kärsiviä lapsia ei saa riittäviä palveluja perusterveydenhuollosta, vaan heidät ohjataan erikoissairaanhoitoon. Ongelmaksi todetaan myös alueellinen epätasa-arvo.

Päädiagnoosina erikoissairaanhoitoon ohjatuilla lapsilla oli useimmiten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, käytöshäiriö, ahdistuneisuus- ja muut tunnehäiriöt, masennus ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt sekä autismikirjon häiriöt.

Poikia ohjautui erikoissairaanhoitoon yli kaksi kertaa tyttöjä enemmän, raportista selviää.

– Meillä ei ole mitään näyttöä, että lasten mielenterveysoireet olisivat lisääntyneet Suomessa, arvioi ylilääkäri Päivi Santalahti, mutta huomauttaa, että asiasta puuttuu kattava tuore tieto.

Hän arvioi, että terveydenhuollon oma toiminta on luontevin selitys, miksi erikoissairaanhoitoon ohjautuminen on lisääntynyt.

Resurssit vaihtelevat eri puolilla

Erikoissairaanhoitoon ohjautumisessa oli raportin mukaan merkittäviä alueellisia eroja. Niitä on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa. Asiantuntijapiireissä pidetään ilmeisenä, että lapsiperheiden mielenterveyspalvelut eivät toteudu yhdenvertaisesti.

Raportin mukaan lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon yksiköillä oli käytettävissä vaihtelevat taloudelliset- ja henkilöstöresurssit. Samoin hoito- ja kuntoutusmenetelmät vaihtelivat eri puolilla maata. Vaikuttaviksi tiedettyjä hoitomenetelmiä ei ole yhdenvertaisesti saatavilla kaikkialla maassa.

Eri yksiköt olivat ottaneet käyttöön aktiivisesti, mutta hyvin kirjavasti, erilaisia hoitomenetelmiä varsinaisten terapioiden lisäksi. Samaa menetelmää saatettiin käyttää kunnasta tai alueesta riippuen joko peruspalveluissa tai erikoissairaanhoidossa tai molemmissa.

Raportissa päätellään, että jos kunnassa oli lasten ja nuorten asioihin perehtynyt työryhmä, perusterveydenhuollolla oli mahdollista hoitaa aktiivisesti lasten mielenterveysongelmia. Sairaanhoitopiirissä tehdyt hoitoketjukuvaukset selkiyttävät eri toimijoiden yhteistyötä.

Lisää osaamista peruspalveluihin

Raportissa todetaan, että peruspalveluissa tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet hoitaa lasten lieviä ja keskivaikeita mielenterveyshäiriöitä. Lasten, joilla on erityinen riski mielenterveyshäiriölle, kuten oppimishäiriö, tulisi saada yhdenvertaisesti vaikuttavaa tukea asuinpaikasta riippumatta.

Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan peruskoulutukseen esitetään lisää lasten mielenterveyshäiriöiden tunnistamiseen, tutkimiseen ja erityisesti peruspalveluihin sopivien hoitomenetelmien käyttämiseen liittyvää opetusta.

Käyttöön halutaan myös parempia tilastoja mittareita, joilla voidaan vertailla lasten mielenterveyspalveluiden sisältöä ja hoidon vaikuttavuutta. Ne auttaisivat kehittämään sekä hoitokäytäntöjä että palvelujärjestelmää.

Vastuu jää kunnille sote-uudistuksessa

Tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä koulun oppilashuollon psykologi- ja kuraattoritoiminta jää sote-palvelukokonaisuuden ulkopuolelle. Siksi kuntiin kaivataan entistä enemmän lasten mielenterveystyön kokonaisuudesta vastaavaa tahoa, joka toimii yhteistyössä maakunnan ja ERVA-alueen kanssa.

Raportti perustuu terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteritietoihin sekä 63 haastatteluun, johon vastasivat sairaanhoitopiirien ylilääkärit ja eri puolelta Suomea poimittujen erikokoisten kuntien terveyskeskuslääkäreitä sekä perheneuvoloiden ja lastensuojeluyksikköjen johtajia. Raportin rahoitti Kela.