Nuorisovaltuustojen aito vaikuttavuus herättää kysymyksiä – Rovaniemi vetoaa kaikkiin kuntiin

Vuonna 2015 kuntalakiin kirjattu kunnan velvollisuus perustaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten äänen päätöksentekoon tuova toimielin puuttuu edelleen monista kunnista, sanoo Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton (Nuva ry) puheenjohtaja Kimi Uosukainen.

Tämä velvoite astui voimaan siirtymäajan päätyttyä viime kesäkuussa 2017. Jo tuolloin Nuva arvioi, että nuorisovaltuusto puuttui kymmenistä kunnista.

Useat kunnat alkoivat perustaa nuorisovaltuustoja syksyllä, siis lain ollessa jo voimassa. Lokakuussa kuntaministeri Anu Vehvilänen, kesk., muistutti, että kuntien tulisi ryhdistäytyä asiassa.

Joulukuussa vihreiden kansanedustaja Johanna Karimäki teki nuorisovaltuustojen tilanteesta ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho, sin., totesi hallituksen tiedostavan erot nuorisovaltuustoissa ja niiden toimintaedellytyksissä.

Terhon mukaan tärkeä väline osallisuuden lisäämisessä on lokakuussa hyväksytty valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma.

– Asia huomioidaan myös osana nuorisoalan osaamiskeskusten tavoiteohjausta, Terho totesi.

Ohjauskäytäntö puuttuu

Karimäki nosti esiin huolen siitä, miten hyvin jo aloittaneet nuorisovaltuustot todella saavat äänensä kuuluviin. Tämän huolen jakaa myös Kimi Uosukainen.

– Pelkkä muodollinen toimielin ei riitä, vaan sillä tulee olla myös vaikuttavuutta, hän muistuttaa.

Uosukainen arvioi, että vaikuttavan nuorten elimen puuttuminen monesta kunnasta johtuu pikemmin kunnan päättäjien tiedon tai taidon puutteesta kuin haluttomuudesta olla toteuttamatta nuorten osallistumisoikeuksia.

Sitä, miten kunnat noudattavat lakia nuorten kuulemisessa ei varsinaisesti valvota.

– Käytännössä tämäntyyppinen ohjaus on hyvin heikkoa. Nuorisovaltuustoista puuttuu oikeuskäytäntö, joka ohjaisi lain toimeenpanossa, Uosukainen sanoo.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monta nuorisovaltuustoa tai vastaavaa elintä tällä hetkellä on toiminnassa, ei liene kenelläkään, arvioi erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliiton Demokratiatiimistä.

Aluehallintovirastojen tuorein tilasto on vuodelta 2016, mutta uusi selvitys on paraikaa menossa osana peruspalvelukyselyä kunnille. Edes Nuvan verkkosivuilla oleva tilasto ei ole täysin ajan tasalla.

Myös Kurikka muistuttaa, että muodollinen toimielin ei vielä takaa, että nuorten ääni todella kuuluu kunnassa.

– Nuvalaisten rooli ja merkitys kunnissa jää liian usein kokouksissa istumiseksi ja niin kutsutun oikean päätöksenteon seuraamiseksi. Voisi kysyä, että missä kuuluu tavallisen nuoren ääni esimerkiksi palvelujen kehittämisessä. Nyt kun Nuva synnyttää kovalla tahdilla jo maakunnallisia nuorisovaltuustoja, koskee sama huoli myös tätä, Kurikka muistuttaa.

Uosukainen puolestaan muistuttaa, että eduskunnan säätämiä lakeja pitää noudattaa.

– On tärkeä huomata, että nuorten osallistumisoikeus ei ole mitään höttöä. Eihän sitäkään voi valita, perustetaanko kunnanvaltuusto. Ei ole vaihtoehtoa. Sama pätee nuorten osallistumiseen.

”Ikärajasta pitäisi puhua vaalisumassa”

Uosukainen toivoo että kunnat suhtautuisivat osallistamisvelvoitteeseen positiivisesti: että nuoriso nähtäisiin kykenevänä osallistumaan yhteisiin asioihin ja voimavarana.

Nuva ry julkaisi marraskuussa kannanoton poliittisten ikärajojen haitallisesta vaikutuksesta nuorten osallistumiseen. Kannanotto koski äänestysikärajan alentamista ja myös esimerkiksi neuvoa-antavan kansanäänestyksen ikärajoja. Nuva vetosi oikeusministeriöön ikärajojen alentamismahdollisuuksien selvittämiseksi.

Uosukaisen mukaan äänestysikärajan alentaminen tai edes siitä keskustelu olisi aito osoitus siitä, että nuoret otetaan tosissaan muutenkin kuin nuorisovaltuustojen kautta.

– On tärkeää että nuoret osallistuvat kunnallisessa päätöksenteossa, mutta kun mennään vaaleihin, pitää tuoda nuoret siihen keskusteluun jota käydään ehdokkaiden ja äänestäjien välillä. Ei pitäisi luoda irrallisia rakenteita joissa nuoria kuunnellaan vaan heidän pitäisi olla mukana arkipäivän yhteiskunnallisessa elämässä, ja sen takia äänestysikäraja on konkreettinen askel eteenpäin.

– Se on vain yksi keino osallistua mutta se on merkittävä, eräänlainen asennemittari, nähdäänkö nuoret tasavertaisina kansalaisina ja uskotaanko nuorten kykyihin yhteiskunnallisena toimijana vai ei.

Häkkänen ei pidä kiireellisenä

Oikeusministeri Antti Häkkänen, kok., kommentoi Nuvan aloitetta Kuntalehdelle. Hän piti keskusteluavausta tärkeänä ja äänioikeuden ikärajan alentamista periaatteessa mahdollisena, muttei kuitenkaan erityisen kiireellisenä asiana.

Puolet presidenttiehdokkaista arvioi Kuntalehdelle, että äänestysikärajan alentamista tulisi kokeilla.

Uosukainen sanoo huomanneensa poliitikkojen kanssa keskustellessaan, että usein ensiajatus on ollut äänestysikärajan alentamista vastaan, mutta kun asiaa vähän on pohtinut, asiassa on nähty enemmän hyvää.

– Nythän on se aika kun tästä pitäisi nimenomaisesti puhua. Olemme vaalisumassa, jossa päätetään niin kuntien, Suomen kuin myös Euroopan tulevaisuudesta vuosiksi eteenpäin.

– On surullista että nuorison kädet ovat sidotut eikä sen osaamista hyödynnetä tässä vaalisumassa Uosukainen sanoo.

Uosukaisen korostaa nuorten yhteiskunnallisten tieto-taitojen kehitystä viime aikoina.

– Monesti poliittisten ikärajojen laskua vastustavat aikuiset, jotka eivät ole kansakoulussa opiskelleet yhteiskuntaoppia.

– Nykyään yhteiskuntaoppia aletaan opiskella kuudennella luokalla ja aktiivinen kansalaisuus on keskeinen tavoite perusopetuksessa. Maailma on muuttunut ja nuoret sen mukana. Ei ole enää hulivilinuorisoa jota asiat eivät kiinnosta. Yhteiskunnalliset teemat, kuten ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja yhdenvertaisuus, kiinnostavat nuoria.

Nuvan ohjaaminen vaatii moniosaamista

Kuntalehdelle nuorten yhteiskunnallisen osallistamisen keinoja listanneet presidenttiehdokkaat nostivat esille muun muassa kasvokkaiset kohtaamiset ja aidon mahdollisuuden vaikuttaa.

Tämä on sisäistetty ainakin Rovaniemellä. Rovaniemen nuorisovaltuusto jalkautuu niin nuorten pariin kertomaan toiminnastaan kuin valtuuston ja lautakuntien kokouksiin käyttämään puhe- ja läsnäolo-oikeuttaan.

– Kun aikuinen antaa mahdollisuuksia toimia, nuoret tarttuvat siihen. Innostus tarttuu. Suoraa keinoa tai kikkaa ei ole, vaan pitää antaa tasapuoliset mahdollisuudet kaikille, vapaa-ajan palvelujen suunnittelija Anne Luiro Rovaniemen kaupungilta sanoo nuorten innostamisesta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Luiro puhuu pitkän kokemuksen voimalla. Hän on työskennellyt Rovaniemen nuorisovaltuuston kanssa toistakymmentä vuotta. Viime syksynä Nuva ry:n liittohallitus palkitsi hänet vuoden parhaana nuorisovaltuuston ohjaajana.

Kimi Uosukaisen mukaan ohjaus on yksi osa kuntalain edellyttämiä nuorisovaltuuston toimintaedellytyksiä, joista kunnanhallituksen tulee huolehtia.

– Ohjaaminen on haastava ala, koska pitää ymmärtää kunnallishallintoa, politiikkaa yleisesti ja hallita myös nuorisotyö.

Luiro on koulutukseltaan yhteisöpedagogi mutta sanoo työn olevan vahvasti hallinnollista, ei niinkään perinteistä kädet savessa -nuorisotyötä.

Rovaniemi haastaa muut

Luiron mukaan tämänhetkinen Rovaniemen nuorisovaltuusto on poikkeuksellisen aktiivinen. Yksi osoitus on haaste kaikille Suomen kunnille, että ne antaisivat nuorisovaltuustoilleen vähintään yhtä hyvä oikeudet kuin Rovaniemellä on.

Esimerkkeinä aidosti vaikuttavista oikeuksista vetoomuksessa mainitaan esimerkiksi oikeus toimia asiantuntijaelimenä nuoria koskevassa päätöksenteossa, oikeus valmistella nuorisovaltuuston budjetti ja vastata sen toteutumisesta, oikeus järjestää nuorten kuulemistilaisuus ja oikeus pyytää yhteinen kokous kunnanhallituksen kanssa kaksi kertaa vuodessa.

– Tällä hetkellä nuoret kokevat, että Suomen kuntien nuorisovaltuustot ja vastaavat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Yhdenmukaistaminen edistäisi Suomen kuntien nuorisovaltuustojen välistä valtakunnallista yhteistyötä ja mahdollistaisi erilaiset yhteiset foorumit. Samalla haasteen toteutumisella olisi positiivinen vaikutus nuorten osallisuuteen myös niissä kunnissa, joissa nuorten vaikuttamisen perinteet ovat vielä vähäisiä, vetoomuksessa todetaan.

Vaikka nykyinen Rovaniemen nuva juuri nyt tuntuu Anne Luirosta erityisen aktiiviselta, se ei välttämättä tarkoita että aiemmat nuorisovaltuustot olisivat olleet vähemmän aktiivisia.

– Aina valtuuston vaihtuessa tuntu että vain paranee ja nykyinen on paras. Jokainen nuva on erilainen, koska nuoret ovat erilaisia.