Työkyvyttömyydestä kunnille 2 miljardin lasku vuodessa – Työntekijöistä huolehtiminen toisi heti puolen miljardin säästöt
Työhyvinvoinnista huolehtiminen toisi kunnille säästöjä.
Kuva: Ville Miettinen
Työkyvyttömyys synnyttää kunta-alalla vuosittain noin 2 miljardin euron kustannukset, arvioi kuntien eläkevakuuttaja Keva.
Toimiva työkykyjohtaminen voisi pienentää työkyvyttömyyden synnyttämää laskua välittömästi 0,5 miljardilla eurolla.
Kevan tutkimuksen mukaan kustannukset ovatkin parhaimmin hallinnassa niissä kuntaorganisaatioissa, joissa johto seuraa kustannuksia, ja joissa osatyökykyisten kuntoutuksesta huolehditaan hyvin ja lähiesimiehet tukevat työkykyä.
Esimerkiksi Juuan kunnassa henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät liki kolmanneksella sen jälkeen, kun työntekijöiden hyvinvointiin alettiin kiinnittää huomiota.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunta alkoi uudistaa työkulttuuriaan vuonna 2016. Silloin Juuassa päätettiin esimerkiksi käyttää kiky-sopimuksen tuomat lisätunnit yhteiseen työpaikkaliikuntaan.
– Kehityskeskusteluita on säännöllisesti, sairauspoissaoloihin puututaan ja niitä seurataan järjestelmällisesti. Lisäksi työterveyshuollon kanssa on tehty työpaikkaselvityksiä, kunnan hallintojohtaja ja henkilöstöpäällikkö Aki Jäppinen kertoi Kuntalehdelle tämän vuoden alussa.
Kuntatyöntekijöiden hyvinvointia halutaan parantaa myös Etelä-Savossa, jossa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja Panu Peitsaro haastoi liki 50 maakunnan kuntajohtajaa yhteiseen kuntokampanjaan.
Tempauksen tarkoituksena on saada kunta-alan työyhteisöt ottamaan työntekijöiden jaksaminen vakavasti.
Kevan tutkimuksen mukaan kuntaorganisaatioilla on vielä paljon kehitettävää työkykyjohtamisessaan.
Esimerkiksi muutostuessa ja työterveyshuollolta saatavan tiedon hyödyntämisessä ja raportoinnissa olisi parantamisen varaa.
Työkyvyn tukemiseksi olisi tärkeää saada eri johtamisen tasojen välinen yhteistyö toimimaan.
– Vain motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö pystyy uudistumaan ja rakentamaan strategisesti toimivia organisaatioita, tutkimuksessa sanotaan.
– Ilman riittävää henkilöstön työ- ja toimintakykyä ei voida olettaa, että motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
