Palkkojen harmonisointi voi kasvattaa sote-uudistuksen kustannuksia paljon odotettua enemmän – KT haluaa harmonisoinnin lakiin

Kukaan ei vielä tiedä, paljonko sote-uudistuksen mukanaan tuoma palkkojen yhdenmukaistaminen organisaatiossa, palkkaharmonisointi, tulee maksamaan. Mutta yhä todennäköisemmältä näyttää, että laskusta tulee odotettua suurempi.

Työtuomioistuin antoi maaliskuussa ratkaisun, jonka mukaan Kainuun sote -kuntayhtymässä fysioterapeuttien palkat tulee yhdenmukaistaa korkeimman palkkatason mukaisiksi.

KT Kuntatyönantajat arvioi perjantaina, että palkkakustannusten kasvu voi olla niin paljon odotettua suurempaa, että kustannusten nousu uhkaa sote-uudistuksen säästötavoitteita ja vaikuttaa koko kansantalouteen.

Vuosi sitten valtioneuvoston ennakkoarvioinnissa sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstövaikutuksista KT:n arvio koituville kustannuksille asettui haarukkaan 75-700 miljoonaa euroa. Toteutuva hintalappu riippuu siitä, mille tasolle palkat harmonisoidaan.

– Tuoreen arvion mukaan maakuntakonsernien maksettavaksi tuleva palkkojen harmonisoinnin kokonaissumma voi olla huomattavasti suurempi, KT arvioi tiedotteessaan perjantaina viitaten aiempaan arvioonsa.

Sote-maakuntauudistuksen palkkaharmonisoinnin täsmällisten vaikutusten määrittäminen on vielä mahdotonta. Harmonisointi voi alkaa vasta liikkeenluovutuksen jälkeen ja sen toteuttaminen kestää arvioiden mukaan useita vuosia.

– Harmonisoinnin lopullinen hinta selviää myöhemmin, kun lait on hyväksytty, neuvottelu- ja palkkausjärjestelmät on rakennettu, sopimukset neuvoteltu ja työn vaativuuden arviointi maakunnissa tehty, Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki sanoo.

Jo nyt kuitenkin näyttää Lamminmäen mukaan siltä, että työtuomioistuimen ratkaisun vuoksi lopullinen kustannusvaikutus asettuu pikemminkin haarukan ylä- kuin alapäähän.

– KT:n tuoreen arvion mukaan harmonisoinnin kokonaissumma voi olla jopa huomattavasti arvioitua suurempi.

– Tämä ei ole kertaluonteinen, vaan pysyvä, vuotuinen lisäkustannus, Lamminmäki muistuttaa.

Pakottavaa lainsäädäntöä

Työtuomioistuimen ratkaisun perusteella näyttäisi siltä, että palkkaharmonisonnin taso tulee olla kunkin niin sanotun TVA-tason korkein taso, arvioi Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelun henkilöstötyöryhmän valmistelija Juha Jääskeläinen.

Hän muistuttaa, että päätöksen perustelut ovat pakottavaa lainsäädäntöä, josta ei voi sopia toisin.

Jos palkkojen harmonisointi tehdään tehtävän vaativuustason korkeimmalle tasolle, sote-sektorin palkkakehitys pomppaa odotettuakin korkeammalle niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko Suomessa, Jääskeläinen sanoo.

– Riskinä on se, että julkisen puolen henkilöstökustannukset tulevat nousemaan niin paljon, että se ei enää ole kilpailukykyinen yksityisen palvelutuotannon kanssa.

Vaikutusarviot vielä harvassa

Tulevan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan henkilöstömenot ovat Jääskeläisen mukaan noin miljardi euroa. Harmonisoinnin vaikutusta on siis vielä mahdoton laskea, mutta arvioita on Pohjois-Pohjanmaalla jo tehty.

– Olemme arvioineet palkkaharmonisointitarvetta eri harmonisointitasojen mukaisesti. Mediaanitasolla arvio on noin 10 miljoonaa euroa, 9 desiilin tasolla (ansio jota vähemmän ansaitsee 90 prosenttia henkilöstöstä) arvio on noin 75 miljoonaa euroa ja harmonisointi TVA-tasojen korkeimmalle tasolle vähintään 100 miljoonaa euroa.

Useissa maakunnissa arviointia ei ole vielä tehty.

– Siun soten valmistelussa päästiin paikallisesti tiettyyn näkemykseen, mutta tällä hetkellä tilanne on auki ja linjauksia pitää tulla kansalliselta tasolta. Emme ole halunneet simulaatioharjoituksissa arvioida, sanoo Pohjois-Karjalan sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pekka Kuosmanen.

Kymenlaaksossakaan ei ole laskettu harmonisoinnin vaikutuksia, kertoo Kymenlaakson sote-uudistustyöryhmän puheenjohtaja, Kotkan palvelujohtaja Jorma Haapanen.

– Tiedämme, että se [vaikutus] tulee olemaan merkittävä, mutta vaikutus riippuu paljon siitä, miten se toteutetaan.

Varsinais-Suomessa valmistellaan ensin organisaatiorakennetta ja odotetaan henkilötietojen luovutusta, ennen kuin aletaan arvioida vaikutuksia, sanoo sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöpäällikkö Laura Saurama.

Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen painottaa, että konkreettisia laskelmia ei voi ollakaan, ennen kuin sote-lait ovat voimassa.

– Meitä auttaa se, että olemme tuoreeltaan tehneet sairaanhoitopiirissä koko henkilöstöä koskevan TVA-prosessin. Siihen perustuen olemme käynnistäneet kolmivaiheisen ”korjausliikkeen” niiden tunnistettujen henkilöiden osalta, joilla voidaan katsoa olevan perusteettomat erot. Korjasliikkeestä yksi vaihe on jo toteutettu ja toinen toimeenpannaan tämän vuoden aikana.

– Korjausliikkeen vaikutus on sairaanhoitopiirin 3 600 työntekijän osalta 1,5-2 miljoonaa euroa. Se on merkittävä mutta ei hallitsematon, Kinnunen sanoo.

KT: Harmonisaatio lakiin

KT vaati perjantain kannanotossaan, että palkkaharmonisointi ratkaistaisiin lainsäädännöllä.

– Liikkeenluovutus aiheuttaa menoja myös lisäeläkkeisiin. Tämä muutos aiotaan toteuttaa lainsäädännöllä. Henkilöstön asemasta muutoinkin säädetään nyt eduskunnassa käsittelyssä olevalla lainsäädännöllä. Myös työtuomioistuimen tuore tuomio perustuu pääosin työsopimuslakiin. Olisi johdonmukaista säätää myös palkkaharmonisoinnista lailla, KT katsoo.

Kainuun sote -kuntayhtymän fysioterapeuttien vaihtelevasta palkkatasosta kanteen kuntayhtymää vastaan nostanut Tehy ei pidä ajatusta palkkaharmonisointia koskevasta lainsäädännöstä hyvänä. Tehy tiedotti maanantaina pitävänsä nykyistä lainsäädäntöä varsin selkeänä.

– Samasta tai yhtä vaativasta tehtävästä pitää maksaa yhtä paljon palkkaa. Taustalla on perustuslain ja työsopimuslain mukainen pakottava lainsäädäntö, joka velvoittaa työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun, Tehy näkee.

Kuntaliiton Lauri Lamminmäki muistuttaa, että palkkojen harmonisointi ei ole vain työmarkkinakysymys. Kustannukset tulisi huomioida maakuntien rahoituslaskelmissa, Lamminmäki sanoo.

Tätä mieltä on myös Pohjois-Pohjanmaan Juha Jääskeläinen.

– Kustannusvaikutukset tulevat muutaman vuoden viiveellä, noin kaksi vuotta menee palkkajärjestelmän uudistamiseen ja kolmesta viiteen vuotta harmonisointiin. Nämä mahdolliset tulevat harmonisointikustannukset tulisi huomioida maakuntien rahoituksessa.

Toistaiseksi maakuntien rahoituslaskelmissa ei ole mustaa valkoisella siitä että palkkojen harmonisointiin olisi varauduttu, lisärahoitusta maakunnille palkkojen harmonisointiin liittyen ei ole valtiovarainministeriön (VM) julkaisemissa laskelmissa alueuudistus.fi-sivustolla.

VM: Harmonisaatio huomioitu

VM:n Kunta- ja aluehallinnon osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Jani Pitkäniemi sanoo, että vaikka julkisuudesta voisi välillä muuta päätellä, palkkaharmonisaatio osana uudistuksen muutoskustannuksia on valmistelussa tunnistettu jo varhaisessa vaiheessa.

– Tarkempien arvioiden saaminen vaatii kuitenkin vielä jatkoselvittelyä. Jos rahoitusta mietitään, niin kovin suuria haarukoita ei voi budjetointimielessä olla, vaan arvioiden pitää olla mahdollisimman uskottavia. Lisäksi maakuntien välillä vaikuttaisi olevan tältä osin aika isojakin eroja. Maakuntien koetalousarviovaiheessa syksyllä ollaan jo varmaan jonkin verran viisaampia, Pitkäniemi sanoo.

Pitkäniemi myöntää, että työtuomioistuimen ratkaisun myötä riski kustannusten nousuun voi olla suurempi. Moni asia palkkaharmonisaatiota koskien on kuitenkin auki, hän muistuttaa.

– Esimerkiksi se, miten kaikki kahdeksantoista maakuntaa järjestävät toimintonsa, miten valinnanvapaus vaikuttaa henkilöstön sijoittumiseen tai millaiset palkkausjärjestelmät ja tehtäväkuva maakuntiin rakentuvat.

KT:n esittämä toimeenpanolain erillissäännös harmonisoinnin määrittäjänä on Pitkäniemen mukaan yksi vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on sopimusteitse asian ratkaiseminen.

– Tämän osalta pohdinta on kesken, ja lainsäädäntöratkaisua ei ole vielä valmisteltu.

Huoleen on aihetta

Kuntaliiton Lauri Lamminmäki toivoo, että sote- ja maakuntauudistuksen muutoskustannukset arvioitaisiin huolellisesti ja niistä keskusteltaisiin avoimesti. Maakuntien rahoitusasema on jo lähtökohtaisesti vaikea, hän muistuttaa.

– Palkkakustannusten merkittävä kasvu vaikeuttaa entisestään uusien maakuntien rakentamista. Se ei myöskään tue sote- ja maakuntauudistuksen taloudellisten tavoitteiden toteutumista, Lamminmäki arvioi KT:n tavoin.

Koska julkinen talous on edelleen alijäämäinen ja rahoitus menojen lisäykseen haetaan lähtökohtaisesti julkisen sektorin sisältä, julkisen sote-sektorin kasvavat palkkamenot vaikuttavat maakuntien kykyyn rahoittaa palveluja. Samalla kunnissa kasvaa huoli siitä, että ne joutuvat viime kädessä maakuntien kasvavien menojen maksumiehiksi, Lamminmäki sanoo.

Lamminmäki pitää edellä mainittua kustannusvaikutushaarukkaa varovaisena arviona. Hän muistuttaa, että kuntaliitosten yhteydessä on saatu käytännön kokemuksia mm. Kouvolassa, jonka kaupunginjohtajana Lamminmäki toimi vielä pari vuotta sitten.

– Harmonisointi onnistuttiin tekemään jonkin verran mediaanitason yläpuolelle (lähelle mediaanitasoa) ja siitä huolimatta kustannusvaikutus oli noin 780 eroa henkeä kohden vuodessa. Sote-uudistuksen mittakaavassa tämä tarkoittaisi tänä päivänä lähes 200 miljoonan euron lisäkustannuksia maakunnille.

VM:n Jani Pitkäniemi sanoo, että mitään ”de facto” suoraa linkkiä ei maakuntien ja kuntien rahoituksen väillä uudistuksen voimaantulon jälkeen ole (voimaantulon yhteydessä suora linkki on, kun maakuntien aloitusvuoden rahoitus määräytyy kuntapohjaisen järjestelmän kustannusten perusteella).

– Julkinen talous on kuitenkin kokonaisuus ja jos jokin kulma vuotaa, pitää miettiä tasapainottavia ratkaisuja. Ajattelisin tämän niin, että on myös kuntien etu, että maakunnat pärjäävät hyvin. Ja tietysti päinvastoin.

Palkkakehitykseen liittyvään huoleen on kuitenkin aihetta, sen myös Pitkäniemi myöntää.

– Maakuntien palkkakustannusten arvioitua nopeampi kasvu olisi tietysti hyvin hankala asia maakuntien rahoituksen riittävyyden ja koko uudistuksen taloudellisten tavoitteiden näkökulmasta.

TAUSTA: Kainuun soten ratkaisu

Kainuun soten palkkaharmonisaatiokiistassa, johon työtuomioistuin maaliskuussa antoi ratkaisun, taustalla on Kainuun maakuntayhtymän perustaminen vuonna 2005, jolloin kuntayhtymän palvelukseen siirtyi työntekijöitä eri kunnista erisuuruisilla palkoilla. Vuonna 2006 otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä.

Työntekijäjärjestöt olivat vuonna 2012 hyväksyneet saavutetun, työnantajan määrittelemän palkkojen tavoitetason, eikä harmonisointivaatimuksia tämän jälkeen enää esitetty. Työnantajalla ei ollut enää vuoden 2012 jälkeen suunnitelmaa palkkaerojen poistamiseksi.

Kanteen nostanut Tehy vaati tuomioistuinta vahvistamaan kuntayhtymän menettelyn lainvastaiseksi. Työtuomioistuin hyväksyi kaikki Tehyn vaatimukset. Palkkaerot on ratkaisun mukaan poistettava kohtuullisessa ajassa.

Työtuomioistuimen mukaan kuntayhtymä toimi tieten vastoin kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta maksaessaan erisuuruisia palkkoja fysioterapeuteille samoista töistä huomattavan kauan liikkeenluovutuksen jälkeen. Työtuomioistuimen mukaan palkat olisi pitänyt harmonisoida vuoteen 2010 mennessä.

Yhtenä todistajana asiassa toimi Kainuun maakunta -kuntayhtymän vuosien 2005-2012 talousjohtaja. Hänen mukaansa kuntayhtymää perustettaessa siirtyneen henkilöstön tehtäväkohtaisen palkkauksen harmonisointia niin sanottuihin kärkipalkkoihin oli arvioitu, mutta sen oli katsottu johtavan niin suureen veroprosentin nostoon, ettei toteuttaminen ollut käytännössä mahdollista alueen tulorakenne huomioon ottaen.